maisema

maisema

tiistai 14. helmikuuta 2017

Kaksi viikko toimenpiteestä

Talven taikaa

Niin se vaan kaksi viikkoa on mennyt. Sanoisinko, että kaksi hyvin erilaista viikkoa. Oman olon kuuntelua ja aikaa ajatella vain ja ainoastaan omia asioita. Asioilla on puolensa, mutta itse kyllä huomasin, että on myös raskasta ”kellua” ja miettiä.. ja odottaa mitä elämä tuo tulessaan. Minä kun oon enemmän "mulle kaikki tänne ja heti" -tyyppiä :D 
Tänään lähti sitten tikit korvan takaa. Hyvin on haava parantunut ja mikä parasta jo 3 päivää ilman kipulääkkeitä. Haavan seutu on edelleen turvoksissa ja silmälasin sanka painaa sitä helposti joten sitä pitää suojata huolella. Tokihan tuo kallo on oikealta puolelta kipeä ja samoin oikean puolen kaulan lihakset, mutta tietääpä olevansa hengissä.

Sairaslomaa on tämä viikko, mutta kyllä näyttää siltä, että sitä joudutaan jatkamaan. Minulla edelleen rajattu taakkojen nostelua eli maitopurkki ja sitä rataa.. myös kovia ponnisteluja olisi hyvä välttää ainakin tämän kuukauden. Eli eipä sitten vielä ratsasteta eikä käydä koirien kanssa lenkillä. 

Ratsastamisen rienua.. tätä odotelessa :D
Oikeakorva ratisee ja rutisee aikalailla ja huomaan, että sitä ”vihloo” välillä aika napakastikin. Etenkin silloin, kun on touhunnut enemmän on myös kipeämmän oloinen. Jäännöskuuloa siinä tuntuu olevan kivasti, vaikka päivän mittaan se voi muuttua paljon. Päivällä on välillä suht selkeitä hetkiä. Aamusta ja illasta on vähän tukkoisempaa. Kun korva on tukkoinen ja silloin sillä ei tunnu kuulevan juuri mitään. Viime päivinä oikeankorvan äänet ovat kuulostaneet ”metallisilta” ja etenkin oma ääni kuulostaa pahalta. Myös kumartelu tekee häijyä ja oikea leukanivel on edelleen arka. Ei tarvii suuta isoksi avata eikä mitään kovaa purra. 

Mun päivä <3
   
Tällä alkavalla viikolla olen kuitenkin jo vähitellen päässyt taas arki askareihin kiinni. Seija-mamma lähti viikonloppuna kotiin. Kylläpä oli valtava apu, kun äet oli auttamassa. Mitähän tästä olisi tullut ilman apuja? Mutta pakko sanoa, että enpä muista milloin viimeksi olisi imurointi käynyt niin hitaasti. Samoin pyykin ripustus.. yks pyykki kerrallaan koneesta pois, kun raskaita ei saa nostella. Mutta aikaahan mulla on :)

Jännityksellä odotan implantin aktivointia.. mitältähän se tuntuu? Ja miten se käytännössä sitten tapahtuu.. en siis vielä tiedä hyödynnetäänkö kuulokojetta jotenkin. Aika näyttää.

Niin tuo kuuleminen on kyllä jännä tuttu. Minä siis kuulen usein äänet, vaikka en aina niitä siis tunnistakaan tai tajua mistäpäin ne tulee. Minä kuulen, mutta usein en sitten kuitenkaan saa selvää.. varsinkin jo on tausta hälyä tai äänet ovat matalia tai hiljaisia. Viime aikoina olen monesti joutunut selittelemään ihmisille tätä mun ”kuulo-juttua”. Minulle sanotaan kuulethan sinä ihan hyvin, miten tuo nyt vaikuttaa sun työkykyyn?? Ja kun sä oot niin puhelias ja … Mikä ongelmana?

Niin miten mä nyt se kertoisin. Se, että molemmissa korvissa on kuulonalenemaan ja mikä hassuinta ne siis korvat on muutenkin ihan eri parit. Toinen kuulee korkeet ja toinen matalat. Kuulokojeilla ollaan yritetty näitä vajavaisuuksia korjata, mutta en sekään niin yksi selitteistä ole. Kaiken lisäksi minulla on etenkin vasemmassa korvassa äänitliherkkyyttä joka on välillä kyllä tosi ikävä vaiva.. korvat alkaa ”soida” jonkun ärsykkeen vuoksi ja se ”soiminen” blokkaan toisenkin korvan kuulemista ja loppupelissä on vaikea kuulla mitään olipa koje tai ei.

Se on kyllä yksi hirveimmistä tunteista, kun yrität ja yrität saada selvää mitä joku puhuu, katsoa huulia ja tulkita eleitä.. saat sanan siltä täältä.. mutta EI avaudu mistähän tässä on kysymys?!? ja vaikka kuinka haluaisit et vaan saa selvää ja pinnistät ja pinnistät.. loppujen lopuksi huomaat että viesti meni ohi.. mietit mitähän nyt.. oiskohan ketään jolta ilkeis kysyy?? Oikeasti se on ihan perseestä :(
kyllä minä haluan kuulla ihan itse mitä minulle puhutaan ja saada siitä selvän ihan joka sanasta. Sairaanhoitajan työssä on aika iso merkitys sillä, että kuulet, saat selvää ja ymmärrät mistä puhutaan. Toki siis kaikissa töissä :)

Vapaa-aikana on kiusallista, kun huomaat ettet kuule mitä joku sanoo sinulle.. katsot lapsia tai miestä ”kysymysmerkkinä”. Itse huomaan nykyisin jännittäväni sosiaalisia tilanteita ja jos mahdollista jäisi mielellään kotiin. Toki tykkän olla mukana tietyissä jutuissa esim. nyt herättelemässä vanhempain yhdistystä tai Kyläyhdistyksessä. Mutta selittelen kuuloani yhä enemmän ja enemmän, koska välillä ajattelen, että ihmiset pitävät minua ylpeenä tai tyhmänä, kun vastaan ”puuta heinää”. Ja en vaan jaksa enää kysyä kerta kerran jälkeen uudelleen. Sopparikurssilla me puhuttiin, että olis kyllä kätevä, kun vois laittaa ”kojeet” välkkymään, kun ei kuule. Onhan toki niitä tilanteita, että joutuu vaan kysymään uudestaan esim. ratsastustunnilla muuten ei voi tehdä tehtäviä oikein. Vaikka kyllä mä oon muutaman kerran ollut niin täynnä tätä ”kuulottomuutta” että oon ajatellut lopettaa kaikki harrastukset ja mökkiytyä. Mutta sisu ei aina periksi. Onneksi nykyisin koiratutkat on niin kehittyneitä, että voi soittaa ja kuunnella puhelimen kautta kun koirahaukkuu hirveä tai jänistä. ( teille jotka ette tiedä tiedoksi: mä oon hurahtanut 10 vuotta sitten metsämieheen ja sen mukana myös metsätyskoiriin) ja metsässä mä nautin hiljaisuudestakin. Toisaalta saattaahan se olla aika tunteikas hetki jos jossain välissä sit voiskin kuulla ihan oikeesti mettässä sen koiran haukun.

Mä ja Vote

Päivän polttavia aihe on: miksi työkkärin virkailija ei soita vaikka olen jättänyt hänelle kaksi viikkoa sitten 1.soittopyynnön ja sen jälkeen myös 2.soittopyynnön sähköisesti. Lisäksi olen soittanut kaksi kertaa valtakunnalliseen numeroon ja pyytänyt laittamaan viestiä, että toivon yhteydenottoa. Minusta aika alentavaa tälläinen kohtelu. 
Huomenna laitan KYSin kuulo- ja tasapainokeskuksen sossulle viestiä työluotsista, jos hänellä olisi ideoita työllistymiskuvioiden hoitamiseen. Onhan minulla ajatuksia ja haaveita. Voisin tehdä jonkun projektiluontoisen työkokeilun esim. työhyvinvointi ohjelman tai kehittämistehtävän... onks kellään ideoita??? kaikki vinkit otetaan huomioon :D

Tälläistä tällä kertaa...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti