Väsymys, uupumus???
Väsymys on usein seurausta psyykkisestä ja henkisestä ponnistelusta. Monet elimilliset sairaudet, valvominen sekä stressi aiheuttavat väsymystä. Pitkäkestoinen väsymys muuttuu helposti uupumkiseksi johon on syytä suhtautua vakavasti.
Uupumuksella tarkoitetaan pitkäaikaista tai voimakas väsymystilaa johon liittyy myös voimattomuus. Ihminen ei virkisty vaikka saa lepoa.
Unella on merkittävä osuus uupumuksen ehkäisyssä. Levänneenä ja virkeänä ihmisellä on enemmä voimavaroja selvitä arjen haasteita ja elämäntilanteen tuomista haasteista. Tutkittua on, että nykyaikana älylaitteet ja sosiaalinen meidia pitävät aivomme kierroksilla heposti iltamyöhään asti. Tarvitaankin itsekuria, että pystyy sammuttamaan älylaitteet ja rauhoittamaan mielensä hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
Tänä aikana, kun jokaisen pitäsi olla tehokas ja tehdä tulosta, asettaa myös ympäristömme paineita. Usein puhutaan, että ihminen luo ns.oravanpyörän jossa suorittaa elämäänsä. Kun tunnistaa itsessään väsymyksen pitäisi uskaltaa jarruttaa vahtia ja tarkastella omia tavoitteita ja madaltaa vaatimustasoa. Itseään kohtaan olisikin hyvä opetella myötätuntoa, sillä se auttaa stressinhallinnassa.
Väsymys, uupumus ja masennus ovat merkkejä elimistön stressitilasta. Olisikin tärkeää ja suotavaa nostaa ns. huolet pöydälle riittävän ajoissa. Moni hakeutuu hoitoon vasta, kun on pinnistellyt voimansa aivan äärimmilleen. Tuossa vaiheessa väsymyksen aiheuttanutta kierrettä on ehkä jo vaikeampi katkaista.
Usein pusketaan eteenpäin ja ajatellaan, että teen vielä tämän viikon tai tämän projektin ja sitten helpottaa. Kuitenkin väsymyksen myötä työn tuos heikkenee ja kierre on valmis.
Lehdistössä on paljon kirjoiteltu kuinka korona tilanne koettelee ihmisten jaksamista. Kuinka ihmiset ovat jääneet etätöihin ja näin sosiaalinen kanssa käyminen on jäänyt vähemmälle. Ollaan huolissaan ikäihmisten ja nuorten syrjäytymistä. Paljon on viime päivinä voinut myös lukea kuinka ihmiset ovat löytäneet uusia tapoja tehdä töitä ja kuinka vapauttaa on ollut, kun voi itse päättää mihin kellon aikaan tekee työpäivänsä. Mikä helpostusta päästä pois oravanpyörästä. Suorastaan pelastus.
Kuitenkin edelleen monella alalla työntekijöiden on vaan mentävä töihin ja työskentely olosuhteet ovat muuttuneet monella tapaa vaativimmiksi ja siihen on vaan sopeuduttava. Lisäksi usella alalla on pitänyt oppia huomioimaan kokoajan muuttuvat ohjeistukset. Muuttuvat olosuhteet, ohjeistukset sekä uutisointi aiheuttavat epävarmuutta. Hoitajat, myyjät, postikantajat, autonkuljettajat, poliisit, palokunta, siivoojat ja... menevät töihin edelleen entiseen tapaan. Heidän työn kuorittavuus niin henkinen kuin fyysinen on varmasti kasvanut. Lisäksi näille aloille ei juuri nyt ole tunkua. Usein sairalomiin on vaikea saada sijaisia. Joten työt tehdään sillä porukalla joka on töissä.
Jo ennen koronaa on eri medioissa ollut paljon puhuttu työn kuormittavuuden vaikutuksista työikäisten jaksamisen näkökulmasta. On korostettu kuinka tärkeää on työpäivästä palautuminen vapaa-ajalla. Työpaikoille on luotu työhyvinvointi suunnitelmia. Kuitenkin tässä ajassa monessa paikassa koulutuksia on jouduttu perumaan samoin tyky-päiviä. Työyhteisöissö yritetään selvitä päivä ja viikko kerrallaan tässä muuttuvassa tilanteessa. Tämä jos joku kuorittaa ja aiheuttaa pitkittyneenä väsymystä, uupumusta.
Nyt eletäänkin aikaa jolloinka vapaa-ajan merkitys korostuu eli miten käytämme vapaa-aikamme jotta palaudumme työpäivän kuormituksesta?
Tutkimukset osoittavat, että sterssi muuttaa ihmisen immuuni-, hermosto- ja hormoonitoimintaa niin, että valppaus ja fyysinen suoroituskyky tehostuvat. Ja samalla uneen rauhoittava parasympäättinen hermoston toiminta vähenee. Myös suoliston toiminta heikkenee. Stressin tiedetään aiheuttavan myös sydämensykkeen voimistumista, yöhikoilua ja herkkyyttä ärsykkeille esim. kellon tiktitykselle
Omalla kohdalla luonto on paikka jossa pyrin nollaamaan työpäivää. Onneksi luonto on lähellä ja sinne on helppo mennä. Aina se palautuminen ei tosiaan ole niin yksiselitteistä. Kun ns. polttaa kynttilää molemmistä päistä niin joutuu välillä pysähtymään ja miettimään miten saadaan mielen ja kehon ”lepo”-tilaan. Omalla kohdalla väsymys oireita ja palautumista työn kuormittavuudesta heikentää selvästi heikentynyt unenlaatu.
Viime aikoina olen miettinyt kuinka paljon tämä ”erilainen arki” vaikuttaa tulevaisuuteen. Kuinka kauan tämä systeemi pyörii kun on pyörittävä. Tällä hetkellä monessa ammattiryhmässä tehdään töitä kuin viimeistä päivää ja toisaalla päästään vähän helpomalla. Jos tämä tilanne jossain vaiheessa normalisoituu niin palaako toimistotyöntekijät takaisin toimistoihin vai jatkaako ihmiset etätyöskentelyä koska se on monelle kuitenkin se joustavampi tapa yhdistää työ- ja kotielämä. Entäpä ne alat joissa nyt on menty entiseen malliin ja sopeuduttu koronan tuomiin muutoksiin. Tuleeko näille aloille joissa töitä painetaanko, kun viimeistä päivää jossain vaiheessa eteen STOP jaksamisen näkökulmasta? Paljon on avoimia asioita? Muuttaako tämä aika työelämän ja opiskelumaailman systeemejä??
