maisema

maisema

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Pääsiäinen

Rakkaimmat <3

Ei kyllä uskoisi, että ollaan jo maalis-huhtikuun vaihteessa.
Meidän takapihalla on lunta melkein metri ja ei kyllä näytä että nuo vielä ois minnekään sulamassa.
Lapset ovat ajaneet moottorikelkalla lammenjäällä ja samalla tuli hyvä baana missä voi juoksuttaa meidän pikku-mustia. Nyt on mäkiä vähän joka puolella.. saa laskettua stigalla.
Itse ole käynyt päivittäin koirien kanssa lenkillä ja nauttinut kevät auringosta.
Toki edelleen on väsymystä, mutta jospa se vähitellen helpottaisi. Edelleen on mielen päällä monta työstettävää juttua tässä kotosalla, mutta myös ajatukset pyörivät Lahden suunnalla (tilanne nyt onneksi jo parempi). Onhan tämä meidän arki monella tapaa ”haastavaa”, mutta onneksi asiat ovat työn alla ja niiden kanssa en ole yksin. Huomaan ikävä kyllä miettiväni vaan omassa mielessäni ”pahinta” vaihtoa ehtoa. 
Tämä kevät on taas tuonut tulessaan palaveria palaverin jälkeen. Ehkä ennen kesää taas ollaan ns. viisaampia monenkin asian suhteen. Iskan kohdalla asiat tuntuu nyt sujuvan kivasti eli koulu hommat sujuu vaikka vähän sitä ”kiusaamisen” uhkaa onkin. Onneksi nyt siihen jo aikuset ovat puuttuneet. Reedan kohdalla enemmän vielä asioita auki sekä koulun että muidenkin asioiden suhteen.

Ensi viikolla on sisäkorvaistutteen vuoksi kontrolli ja samalla aika myös kuntoutusohjaajalle :)Jänskättää..saas nähdä mille tasolle kuulo on tullut. Ja mikä tämän hetkinen työrajoite on?? Töihin ois mukava taas päästä... 

Kotona oon päivittäin tehnyt imppailutreenia eli tää apukorva on ollut tulpattuna.
Kotimaisia sarjoja ja kuunnelma-kirjoja...ja tietty Ilona-imppa mukana menossa muuallakin. Olen yrittänyt tehostaa nyt tuota kuuntelua kun on ollut aikaa ja kehitystä tulee hiljalleen. 

Tänään käytiin ratsastamassakin :)

Ohessa kuva pläjäys lähipäiviltä...
Iska lumitöissä



Mäessä Iska

Mäessä Reeda

Kukkuu

Reeda ja Kaatrasen Heta

Heppailemassa Reedan ja Saaran kanssa




KOTI

Kaatrasen Halla

Noki

Joiku









Makkaramäen tallilla / Veli

Makkaramäen tallilla / Vinski




Meidän arkea...

perjantai 16. maaliskuuta 2018

TYÖKOKEILU TUUSNIEMN SOSIAALITOIMESSA

YHTEENVETO KOKEILUSTA:
Työkokeilu Tuusniemen sosiaalitoimessa ajalla  11.9.2017 – 31.1.2018

Työkokeilun aikana työaikaa lisättiin asteittain. Aluksi  5 tuntia / 3-4 pv viikossa. Jonka jälkeen 6,5 tuntia/ 4 pv viikossa. Viimeisten viikkojen aikana työaikaa pyrittiin lisäämään 7,5 tuntiin/ 4 pvä viikossa.  Tuossa vaiheessa työkokeilijan työkyky oli kuitenkin heikentynyt niin, että työkokeilija oli sairaslomalla muutamia päiviä niska-hartiaseudun kipu oireiden ja  päänsärky oireiden vuoksi.  Päänsärky oireita oli koko jakson ajan, mutta ne hankaloituivat tammikuun aikana selvästi.

Työkokeilun ajan kuntoutuja toimi projektityöntekijänä työllisyys palveluissa. Tehden yksilöohjausta  sekä pitäen ryhmätoimintoja pitkäaikaistyöttömille. Lisäksi kokosi Turvallisuus suunnitelman kunnan yhteen toimipisteeseen.

Työkokeilun tärkein anti oli kuntoutujan oma kokemus omasta työkyvystä. Koko työkokeilun ajalta on kirjattu oirepäiväkirjaa. Työkokeilun aikana tuli kattavasti erilaisia kuulemistilanteita, jotka antoivat arvokasta tietoa kuntoutujan selviytymisestä arjen kuulemistilanteista. Myös kuntoutujan kaularangan ja niska-hartiaseudun kipuoireet lisääntyivät kokeilun aikana mikä on myös jatkosuunnitelmien tekemisen näkökulmasta tärkeää informaatiota kokonaistyökyvyn näkökulmasta.
Työkokeilun aikana kuntoutujan kuulemiseen vaikuttaa merkittävästi tausta häly (radio, liikenteen äänet, vieressä käytävä keskustelu) ja tilan akustiikka (kaikuvat, iso tila) sekä ryhmä koko sekä ryhmäläisten sijoittuminen ( kasvotusten helpompi saada selvää, isossa ryhmässä helposti puhutaan päällekkäin ja ollaan etäämmällä toisista, puhutaan selin kuulijaan).

Kuntoutujan kohdalla esteettömään työympäristön toteutuminen onnistuu osittain eli oma työhuone, jonka äänimaailmaa saatiin muokattua kuntoutujalle siedettäväksi mm. verhoilla. matolla, huonekasvilla, huoneessa ovi jne. Ryhmäkeskusteluissa omalla sijoittumisella huoneessa ja seuraamalla puhujien puhetta osaksi ”huulilta” pystyttiin vaikuttamaan puheen ymmärtämiseen hyvin. Ryhmäkoon pystyessä pienenä myös ryhmätilanteissa kuuleminen oli kohtalaista tasoa. Isomassa ryhmätilanteessa selkeää vaikeutta kuulla kaikkia keskustelijoita.

Fyysisiin työolosuhteisiin ei pystytty vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti  mm. huonekalujen ergonomiaan, mikä toi kokeilun aikana kuntoutujan kaularangan ja  niska-hartiaseudun ongelmat esiin (  KYSin kuntoutustutkimus poliklinikan jatkoselvityksen niiden osalta. Miten vaikuttaa työkykyisyyteen, mahdolliset rajoitteet?) Päätteellä tehtävä suunnittelu työ sekä kirjaamiset kuitenkin tärkeä osa työtä.

Kaiken kaikkiaan kokeilu oli hyvä ja ajankohtainen suhteessa kuntoutujan toimintakykyyn. Päivittäisen työajan sopivasta pituudesta saatiin hyvä käsitys. Eli 5 tunnin työpäivän aikana puheen erottelukyky säilyi suhteellisen hyvänä. Päivän jatkuessa väsymyksen myötä puheenerottelukyky huononi ja ”pinnistely” aiheutti lihasjännitys päänsärkyä. Työn jaksottamisen mahdollisuus helpotti työssä jaksamista merkittävästi.

Työympäristön esteettömyyden tärkeys korostuu jatkoa suunniteltaessa: työtilan akustiikka, häly ja tausta melu säätely esim. ovi huoneessa, kuulemisen apuvälineet sekä yhteisten palaveri/koulutustilanteiden esteettömyys. Lisäksi työtilan säädettävyys esim. säädettävä pöytä- ja istuin sekä tilan materiaalit mm. verhot, lattia- ja kattomateriaalit ( äänien vaimemmus/pehmennys).  Myöskin työajan jaksottaminen / tauottaminen.

Ihan lomalla vai miten se menikään?

Vaaran valloittajat


Hei, niin se vaan meni lasten hiitolomaviikko. Säät oli tosi mukavat ja oli ihana vaan olla ilman mitään kiirettä. Lapset nautti <3

Alku loma oltiin ihan kotona. Meidän miesväki on aloittanut joka keväisen ”puu- hulluuden” eli puita kaatuu tontin laitamilta... tällä kertaa ajatuksena on että saadaan lautatavaraa traktorin katosta varten. Mutta tuota oksien määrää :(

Meillä on ihan alusta asti ollut sellainen kirjoittamaton sääntö, että minä osallistun tähän ”puu-hulluuteen” jollakin tavalla. Tällä kertaa siis risusavotan muodossa. Uskomatonta miten paljon nuita risuja ja oksia voi tulla havupuista.. ja mä en haluu, että ne jää tuohon näkyviin.. niitä sitten oo raahannut ja vielä vaan työmaata olis tiedossa. Ei tarvii mennä kuntosalille (paitsi että tuossa nuo työergonomia asiat ei varmaan oo ihan kohdallaan, mutta ei kerrota sitä myös jumpparille).

Lasten ohjelma lomalla oli nukkua aamulla siihen kun nukuttaa eli ne heräs tyyliin 6.45 :D
Sit ulkoiltiin eli hiitivät, lumikenkäiltiin (meillä on tässä ihan oma pikku reittikin) ja käytiin Makkaramäen tallilla ratsastamassa. Olipa kiva, kun Minna järkesti meille ihan oman tunnin.
Käytiin moikkaa lasten kavereita ja yhtenä päivänä oli kaveri sitten meillä.

Loppuviikosta suunnattiin kulku kohti kainuuta ja Katin Kultaa. Siellä oli tietysti ohjelmassa kylpylässä lillumista. Käytiin myös laskemassa stigalla mäkeä sekä lumikenkäilemässä Vuokatin vaaralla. Oi miten siellä onkaan kaunista <3 vaikka oon kainuusta asunut pois ties kuinka kauan niin jotenkin se vaan aina tuntuu kuin kotiin menisi. Ja kun ollaan tuolla Vuokatti-Sotkamo akselilla ennenkin lomailtu niin mennään ”tuttuun” paikkaan. Kajaanissa ajeltiin pika visiitti. Sinne pitäisi joskus mennä ihan ajan kanssa katsomaan miten on paikat muuttuneet. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

Tämän viikon lapset onkin jo olleet koulussa. On ollut kaunista auringon paistetta ja luntakin satoi. Harmiksieni olen itse ollut koko viiko flunssassa ja ulkoilu on jäänyt vähiin. Lähinnä koirien hoito ja roskapussin vienti. Joka päivä olen pyrkinyt ottamaan ajan ”Ilona-Impalle” tehnyt kuuntelu harjoituksia niin, että vasenkorva on tulpattu ja kuuntelen vaan oikealla. Kyllä on melkoinen ero kuunnella vaan oikealla puolella. Sanojen erottely kyky on parantunut tässä kuukauden aikana toki, mutta isoja eroja on eri tilanteissa. Olen siis kuunnellut kuunnelma kirjoja ja tuolloin olen usein siis ollut silmät kiinni yläkerran makkarissa ja keskittynyt vain kuuntelemiseen. Aikalailla häiriötön tilanne. Lisäksi olen katsonut yleAreenasta suomalaisia elokuvia ja sarjoja. Nämä harjoitukset olen tehnyt olohuoneessa ja huomaan, että häiriinnyn toisi helposti esim. keittiöstä kuuluva astianpesukone tai kodinhoitohuoneen pyykkikone jne. vie osan mun huomioista. Ja jos ohjelmassa soi vaikka musiikki niin se tulee tosi kovaa ja puhe tuntuu ihan kuiskauksilta. Nyt vielä nuhan aikana tuo tunne on voimistunut ja tuntuu, että välillä väsähdän ihan tyystin kuuntelemiseen.. mutta mukava huomata, että kehittymistä on tullut. Odotan aikaa KYSille istutteen ”vuosikontrolliin” ja samalla kuntoutusohjaajalle. Pitäisi miettiä mikä moinen työrajoite on tällä hetkellä ja olisiko nyt aika jo hakea sitä vammaistukea, osa-kuntotusrahaa yms. Tällä hetkellä kun tää nuha niin mietin miten ihmiset jaksaa käydä ”puolikuntoisena” töissä? Kyllä tää limakalvojen turvotus on sitä luokkaa, että oksat pois. Mutta pitkään meni ettei kulkutaudit iskeneet. Nyt osaa taas toivon mukaan tervettä päivää arvostaa.

Kävin tässä pari viikkoa sitten jaksamis asioiden tiimoilta lääkärillä ja yllätyin, kun hän alkoi miettiä alan vaihtoa. Tähän asti ajatus on ollut, että kun minulla on vankka koulutus terveydenhuollon puolelle niin sillä mennään. Mutta tuokin asia hyvä siis sanoa ääneen. Mutta tiiättekö mitä aloja hän ehdotti: kaupan ala (juuri nyt ei tunnu kovin omalta sillä siellä äänimaailma aika kova) tai lastenhoito (opiskelu aikana olen ollut päiväkodissa ja ryhmiksessä ja melkoinen melu).. mutta nyt olen siis miettinyt. Vielä ei ole tullut AHAA elämystä. Toki itse ajattelin kyllä esim. koira/hevoshierojaa tai eläintenhoitaja.. ystävä tuumasikin, että ”ehkä sä nyt pääset sinne ammatinvalinnan psykologille” :) joskus oisin siis sinne halunnut, mutta eivät ottaneet...

Kuulemisesta vielä. Vaikka tosiaan Ilona-imppa sen vuoden ollut käytössä niin huomaan, että ulkona esim. lumen narina ja tuulen humina, vaatteiden rahina vie tuolla ulkona kuulemisesta sen tietyn tarkkuuden pois. Jos itsekseen käyn lenkillä jätän edelleen impan mielellään pois. Harrastuksissa esim. tallilla ja koiratreeneissä pidän. Mietinkin, että onkohan muilla samanlaisia tuntemuksia ja miten ne on niiden kanssa oppineet elämään?

Ulkona on niin kaunis auringon paiste.. leivinuunissa tulet... taidanpa alkaa vähän kuulolle kun muu perhe on omissa menoissaan.

Sari

jk. vaikka tuota lunta on hurjasti niin parempi lumi ja pakkanen kuin sade ja pimeys

Jk.Tällä viikolla olen muuten tutkinut kissojen sielun elämään.. kissan#hoitajana(ko)#com

risusavottaa

Pakkaskelillä on IHANA
tuulettaa petivaatteet

Mun Rakkaat <3

Lumikenkäilemässä "kotimaastossa"



Iska ja Vinski

Reeda ja Saara

Sisko ja sen veli




Minna ohjeistaa oikeaan suuntaan



Vuokatissa


Lumikenkäilemässä Vuokatissa 


isä ja poika <3


kyllä silmä lepää....








Iska ja isi












Tässä osa mun hoitokisuista