Kaatrasen rannalla: lokakuuta 2020

perjantai 23. lokakuuta 2020

KesäLoma ❤️

Näin syksyn pimenevässä illassa voi muistella kesälomaa :)

Vietettiin perheen kanssa heinäkuussa yhdessä lomaa ja suunnattiin heti aluksi kohti pohjoista. Ensimmäinen etaappi oli Vuokatti. Siellä vietetiin aikaa Tomin ystävn Pekan perheen luona yksi yö. Iska sai ajella pyörällä ihan sydämen kyllyydestä ja me Reedan kanssa vietettiin aikaa pikku Hildan kanssa. Olipa kivaa päästä itsekkin vähän reippailemaan tutuissa maisemissa.

Sitten suunnattiin koti Kuusamota. Siellä meillä oli mökki jossa käytiin lähinnä nukkumassa. Paljon oli nähtävää ja aivan huikeat mahdollisuudet liikkua luonnossa.

Ehdittiin viettää myös parisuhde aikaa <3 aika monta ylä-ja alamäkeä kiivettiin tuon viikon aikana :)

Maisemat oli kyllä huikeat ja kyllä tuonne pitää päästä vielä uudelleen....

Kiekot oli mukana ja useampi rata ehdittiin matkalla käydä heittämässä.....

Muutama yhteiskuvakin tuli otettua....

Syntymäpäivän kunniaksi sain käydä itsekseen seikkailemassa

ja porot teki seuraa :)

jk. pitää joku päivä käydä laittamassa lisää kuvia sillä niitä on :)

Hyvä johtajuus, mitä se on?

Jos tuota asiaa googlettaa saa vastaukseski mm. johtaja on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen,helposi lähestyttävä. Lisäksi karismaattinen, luova ja vahva. Hyvän johtan toivotaan kuuntelevan,tukevan ja olevan aidosti läsnä.

Itse ajattelen,että hyvä johtaja on kiinnostunut ja motivoitunut kehittämään työyheisön työskentelytapoja yhdessä henkilökunnan kanssa. Hänellä on selkeä kuva johtamansa yksikön toiminnasta.Mikä on meidän yksikön ydintehtävä? Mitkä ovat toiminnan kannalta tärkeimmät ns. ydinprosessit. Ja ennen kaikkea,että hän ymmärtää johtamansa yksikön perustason työn sisällön ja sen miten se toimii nyt ja mitä pitäisi tehdä, että työ sujuisi paremmin. Mitkä ovat työssä kuormittavuus tekijät ja miten ne vaikuttavat työn sujumiseen. Tärkeä tieto on myös työntekijöiden osaaminen ja mahdolliset kehittämistarpeet.

Hyvä johtaja on läsnä johtamansa yksikön ajessa ja tietää sekä ymmärtää arjen sujumiseen vaikuttavat tekijät esimerkiksi henkilöstö rakenteen muutokset, työolosuhteiden muutokset. Hyvä johtaja jalkautuu ns.kentälle ja näkee arjen työn tuloksen. Hän on ajantasalla mitä milloinkin tapahuu.

Hyvä johtaja on kaikille työntekijöille tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä reilu. Hänellä on kyky pysyä puolueettomana. Lisäksi hän on helposti lähestyttävä,työntekijää tukeva ja kuunteleva sekä kannustava.

Hyvän johtajan yksi tärkeä ominaisuus on myös nähdä ettei kaikkessa voi itse olla se paras asiantuntija. Hänellä on kyky jakaa vastuuta työntekijöille. Johtajan tulisi olla kuin mentori työntekijöille eli etsiä ja kannustaa eri vaiheissa uraa olevia työntekijöitä – auttaa ja kannustaa kasvaamaan osaajana ja sitä kauta lisätä työhyvin vointia ja johtamansa yksikön osaamistasoa.

Luottamuksellisen suhteen luominen on tärkeää. Hyvä johtaja tarvitsee ympärilleen luottamuksellisen ilmapiirin. Luottamus lisää hänen johtamansa yksikön läpinäkyvyyttä – kun viestinä on rehellistä ja suoraa, kaikki tietävät missä mennään. Hyvällä johtajalla on myös kyky tehdä omia johtopäätöksiä työntekijöiltä tulleista viesteistä. Hän ei asetu kenekään puolelle vaan suhtautuu esiintyviin ongelmiin objektiivisesti.

Hyvän johtajan ominaisuus on myös uteliaisuus ja kärsivällisyys.Usein johtajilla voi olla kova tarve muuttaa /parantaa johtamasa yksikön toimintoja, vaikka aina siihen ei ole edes edellytyksiä. Omakohtaisesti olen huomannut, että on tärkeää ymmärtää ettei muuoksia ole järkevää läheä viemään eteenpäin ellei ole vankkaa tietämystä siitä miten nyt toimitaan? Ja toimiiko kaikki samalla tavalla? Jos eivät toimi,miksi? Vasta sen jälkeen, kun mahdolliset työprosessien sisällöt, henkilökunnan osaaminen on tiedossa on järkevää lähteä muutamaan yksikön toimintoja ja silloinkin hyvin maltillisesti.

Siinä on paljon ominaisuuksia. Johtajuus ei ole helppo ”laji” ja sitä ei opi vain kirjasta lukemalla. Jokainen johtaa omalla persoonallaan ja elämän kokemuksellaan. Henkilökemiat ja ihmistuntemus ovat merkittävä osa johtamista. Johtajana on pystyttävä työntämään taka-alalle omat tunteet, sillä tunteella johtaminen ei pitkälle vie. Vaistoihin voi luottaa,mutta päätökset on tehtävä faktoihin perustaen.

”Eteenpäin pääsemisen salaisuus on aloittaminen. Aloittamisen salaisuus on ylivoimaisten tehtävien pilkkominen pienemmiksi ja hallittaviksi tehtäviksi ja aloittaminen ensimmäisestä.”

— Mark Twain, kirjailija -

perjantai 2. lokakuuta 2020

Ihmettelyä ja kummastelua

1.10.2020 tuli voimaan uusi vanhuspalvelulaki, jonka tarkoituksenaon saada aikaa muutos. Tämän muutoksen tarkoituksena olisi saada vanhustenhoidossa hoitotyön resurssit käyttöön sinne minne ne kuuluu eli asiakkaiden hoitoon. Kuten me tiedetään hoitotyössä hoitajamitoitus on ollut kuuma peruna jo kauan. On keskuseltu paljon siitä ” mikä on koulututetun hoitajan työnkuva?” Äkkiä ajattelis, että se on ikä-ihmisen hoitaminen. Mutta tehtiinpä sitä asiakkaan kotona tai hoitokodissa niin me kaikki tiedämme, että työpäivästä menee paljon aikaa myös oheistoimintoihin. Eli siivous, pyykkihuolto, ruokahuolto ovat asioita, joita me hoitajat osaksi hoidamme. Vaikka hoitokodissa on laitoshuoltaja, keittiöhenkilökunta, ehkä laitosmies.

Väittiäisin,että melkeinpä kaikissa vanhusten ja vammaisten hoitoyksiköissä hoitajat huolehtivat asiakkaan elinympäristön siisteydestä eli viedään roskat,pestään wc-pönttö ja tahrat lattialta. Lisäksi viedään asiakkaan pyykit pesuun ja petataan vuode puhaaksi. Usein huolehdimme asiakkaan pyykit takaisin asiakkaan kaappiin. Sitä ennen tietysti joku on pessyt, laittanut ne kuivumaan,lajitellut ja viikannut ne koriin odottamaan kaappiin menoa. Edelleen on yksiköitä joissa pyykit pestään yksikössä mm. yöllä kun kaikkia ei päivällä ehditä pesemään. Hoitajat myös huolehtivat lähivarastoihin tarvittavat tarvikkeet eli hanskat, pesulaput, liinavaatteet jne.

Korona aikana varmasti tuo ”siistimistyö” on vaan lisääntynyt. Pyyhitään kosketuspintoja ja ties mitä.

Useassa yksikössä on varmasti tilanne, että hoitajamitoitus on tuon 0,5 – 0,6. Hyvä juttu sinäänsä, että tähän pisteeseen on päästy. MUTTA mihin se aika menee??? Jos se menisi vain hoitotyöhön eli asiakkaan puhtaudesta, ruuasta ja liikkumisesta huolehtimiseen veikkaan, että aika paljon enemmän asiakas kokisi saavansa hoitajilta.

Mikä on varmasti isoin ongelma tällä hetkellä. Johtaja taso on liian kaukana käytännön hoitotyöstä. Eivät tunne asiakkaiden toimintakykyä ja sen muutoksia. Lisäksi,kun ei ole kosketuspintaa arjen työrutiineihin on vaikea ymmärtää miksi työ koetaan kuormittavaksi niin fyysisesti kuin henkisesti. Kahta samanlaista päivää ei ole ja niihin kentän tilanteiden muutoksiin ei kyetä reagoimaan heti vaan usein vasta viiveellä. Myös sairaspoissa oloihin ei saada koulutettuja sijaisia minkä vuoksi ns.vakituinen koulutettu henkilökunta kuormittuu. Työnjako voi olla arjessa vaikeaa ja lisäksi asiakkaiden voinnin muutoksia on vaikea ennakoida. Esimies katsoo vahvuuksia koneelta eikä pysty sieltä näkemään miten hoitotyön arki sujuu. Jokaisessa meissä on omat vahvuudet ja heikkoudet. Sen vuoksi olisi tärkeää,että tehtävän kuva on kaikille selvä. Hoitajien tehtävä on huolehtia asiakkaan hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja tärkeysjärjestyksessä nro 1 on asiakas ei ympäristön siistiminen, pyykkihuolto tai varastojen täyttäminen.

Hassua, että näistä asioista pitää säätää laki ja sen tulkitsemiseen pitää laatia ohjeistus. Ymmärrän,että vanhusten ja vammaisten hoidosta on tullu bisnes. Mutta surullisena seuraan tätäkin keskuselua. Olen sitä mieltä, että johtotaso vaan hoitamaan käytännön hoitotyötä niin saataisiin ymmärrys myös perustasolle.

Useassa hoitajille kohdennetuissa kyselyissä on tullut ilmi, että hoitajat kokevat ongelmaksi, ettei asiakkaan laadukkaaseen perushoitoon ei ole riittävästi aikaa ja että hoitotyötä ei voida toteuttaa riittävän yksilöllisesti.

”Laadukas vanhustenhoito on ihmisen yksilöllisten tarpeiden huomioimista, sekä tutustuminen ihmisen historiaan ja taustoihin. ”

( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/105498/Pienimaki_Teijo.pdf?sequence=1)