Meillä tuo neiti pian 8 vuotta on todella kilpailu henkinen ja sen on välillä kovin vaikea ymmärtää miksi ei saa osallistua mm. ratsastuskilpailuihin siis vielä.
Kuluneen viikonlopun aikana meidän Reeda pääsi ihan urakalla paijaamaan poneja ja heppoja.
Launantaina oltiin omalla kylällä rapsuttelemassa poneja, kun K-kaupalla oli ilmainen poniratsastus ja poniajelu. Kun siihen nyt ei näyttänyt ruuhkaa syntyvän niin voitte arvata, että neiti viihtyi :)
Sunnuntaina alkoi sitten Makkaramäen tallilla (https://fi-fi.facebook.com/Makkaramaentalli/) sitten heppakerho ja sen jälkeen Reedalla oli vielä oma ratsastustunti. Iso kiitos siitä Minnalle joka niin joustavasti järjesti tuonkin asian.
Kerhossa olivat tutustuneet hevoisen aisteihin ja miten ne erottuu ihmisen aisteista. Sekä tutustuneet ratsastajan turvavarusteisiin eli kypärään, turvaliiviin, kenkii ja miettineet miksioikeanlainen varustus on tärkeää. Hyviä perusasioita joita hyvä nyt jo opetella ratsastustuntien lomassa. Että teoria kulkisi käytännön rinnalla. Innoissaan oli neito oppimastaan ja mikä mukavinta oli tyytyväinen kun itsellä on mm.turvaliivi.
Ratsastajan tärkeimmät varustehankinnat ovat kypärä, hanskat ja ratsastukseen sopivat kengät tai saappaat. Varusteet pyritään valitsemaan niin, että ne on käyttäjälle sopivat ja niin, että ratsastus olisi mahdollisimman helppoa.
Talvikäyttöön on omat topatut mallinsa. Housujen tulisi olla mahdollisimman mukavat, istuvat, lämpimät talvella ja hengittävät kesällä. Ratsastaa voi millä housuilla tahansa, mutta ratsastushousut on suunniteltu juuri tarkoitusta varten. Ne valmistetaan joustavasta materiaalista, niissä vältetään hiertäviä saumoja, ne eivät ole liukasta materiaalia ja kapeiden lahkeiden sisäpuolella on paikat, jotka auttavat ratsastajaa istumaan tiiviimmin.
Kokopaikkaisia housuja suositellaan esteratsastusta harrastaville, sillä ne pitävät paremmin satulassa kuin polvipaikkaiset. Polvipaikkaiset housut sopivat hyvin vapaa-ajanratsastukseen, jossa ratsastajalta ei vaadita yhtä fyysisesti raskasta suoritusta. Valinta on kuitenkin pitkälti makuasia. Vähintään polvipaikat housuissa on kuitenkin hyvä olla, koska ne muodostavat kitkaa ja ratsastaja pysyy paremmin satulassa antaessaan jaloilla avut eli "toimintamerkit" hevoselle.
Ratsastussaappaiden ja -kenkien ero on varren pituudessa. Saappaat ovat tiukat, polveen saakka ulottuvat ja ihoa myötäilevät. Ratsastuskengät voivat olla nauhalliset, vetoketjulliset tai jalkaan vedettävät. Nilkkurit sopivat ratsastus- ja tallikäyttöön.
Jalkineet on jaettu kesä- ja talvikäyttöön. Käyttömukavuus on tärkeintä eli jalkineet tulisi valita ratsastusolosuhteiden ja omien mieltymysten mukaan.
Minichapsit ovat irrotettavia saappaanvarsia, joiden materiaalina voi olla nahkaa, keinonahkaa tai kangasta. Minichapsit suojaavat ratsastajan nilkkaa ja säärtä sekä auttavat saamaan paremman tuntuman hevoseen. Niillä saa enemmän pitoa, kun antaa avuja pohkeilla hevoselle.
Käsineet kannattaa valita sään ja olosuhteiden mukaan: talvella tarvittaessa paksut ja topatut talviratsastushanskat ja kesällä kevyemmät. Ratsastuskäsineiden kämmenpuolen pinta pitää nahkaiset ohjaimet paikoillaan, estää ohjien luisumista käsistä sekä estää hiertymien syntymistä.
Lapsille on erityisen tärkeää hankkia lämpimät hansikkaat, koska lasten vastustuskyky on heikompi kuin aikuisten. Talvihansikkaissa käytetään usein fleecevuorta, teknistä vuorta, vanua ja untuvaa.
Turvaliivin käyttöä suositellaan aloitteleville harrastajille ja lapsille, mutta myös edistyneemmille ratsastajille. Turvaliivit ovat suositeltavia etenkin este- ja kenttäratsastajille, koska ne suojaavat selkärankaa putoamistilanteessa.
Mallit vaihtelevat käytön ja ratsastajan koon mukaan. Lapsille ja aikuisille on omat liivinsä. Jotkut liivit koostuvat useasta pienestä palasesta, toisissa on vain etu-, taka- ja sivupalat. Käyttömukavuus vaihtelee suuresti, joten liivit kannattaa testata kunnolla ennen ostopäätöstä.
Useasta palasesta koostuva liivi mukailee paremmin ratsastajan liikkeitä ja on miellyttävämpi päällä kuin jäykähkö "panssariliivi". Palaturvaliiveissä säätömahdollisuudet ovat monipuolisemmat, minkä ansiosta liivi kotiutuu hyvin kehoon ja antaa runsaasti liikkumavaraa. Kehon lämpö auttaa liiviä muokkautumaan yhä turvallisemmaksi ja istuvammaksi.
Reeda olisi siis ihan oma yksityistunti ja tällä kertaa meni ilman satulaa. Reedalla on ollut jo jonkin aikaa halu kilpailla ja yhdessä mietittiin, että koulu ohjelma voisi olla kiva juttu (Helppo D:3 2013 ). Sitä ollaan kotona koitettu harjoitella keppihevosella. Se onkin ollut monella tapaa antoisaa. Siinä harjaantuu moni muukin asia mm. muisti ja kehonhallinta sekä asioiden hahmottaminen. Nyt Reeda pääsi sitä siis kokeilemaan ihan oikealla hepalla. JEE. Tässä oli oiva paikka kokeilla omia rajoja ja osaamista. Kivastihan se meni, vaikka paljon on matkaa siihen, että koko ohjelma menis ihan tuosta vaan. Mutta hyvällä alulla ollaan ja nyt tästä on hyvä jatkaa kotona harjoitteluja eli opetella tuo ohjelma, että se muistaa ulkoa. Siinäpä sekä tyttärelle ja äidille hyvä projekti.
Reeda ja Vinski |
Poniratsastusta Tuusniemen K-kaupalla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti