Kiusaaminen on tylsää

Tuota kiusaamis asiaa tuossa olen pohdiskellut. Tuo asia on itselle läheinen eli omakohtainen sekä kiusattuna että kiusatun vanhempana. Voi olla, että se vaikuttaa näkökantaani ja se on siis vain yksi.

Eihän maailmaa saa riidattomaksi sillä aina tulee erimielisyyttä.

Mutta ajattelen näin, että yksittäinen riita tai erimielisyys on aivan eri asia kuin systemaattinen ja toistuva nimittely, töniminen jne. joka mielestäni on jo kiusaamista.

Toki me jokainen koemme asiat eri tavalla. Mikä toisen mielestä on kiusaamista ei toisen mielestä ole.

Kun asiaa miettii tarpeeksi niin tulee vaihe, kun siihen haluaa päästä sisään. Eli Mitä kiusaaminen on? Entä riita?

”Kiusaaminen on verbaalista, eleellistä tai fyysistä. Kiusaaminen on toisen suunnitelmallista ja tahallista alistamista onnettomaan ja voimattomaan mielentilaan, eikä sitä tule sekoittaa kiusoitteluun. Kiusaaminen voi olla yksilöiden välistä tai yhteisöllistä. Kiusaaminen on joko suoraa tai välillistä maineen pilaamista.

Eleellistä kiusaamista ovat esimerkiksi syrjintä, keskisormen näyttäminen, oven paiskaaminen kiinni, sylkeminen huomion herättämiseksi ja tahallinen tuijotus.

Fyysinen kiusaaminen on fyysistä pahoinpitelyä kuten lyömistä, potkimista, tönimistä, tukistamista, tavaroiden heittelyä tai sylkemistä kohti.Verkkokiusaaminen (englanniksi Cyberbullying) on kiusaamista, joka tapahtuu verkossa. Verkkokiusaaminen voi olla muun muassa pilkkaavat ja uhkaavat viestit, juorujen ja henkilökohtaisten tietojen levittäminen, valokuvien ja videoiden edelleenlähettäminen.” lähde:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiusaaminen

Riita = erimielisyys, kiista, kina jne. (suomi sivistyssanakirja)

Puhutaan siis kahdesta aivan eri asiasta. Riitoja tulee ja menee. Ne selvitetään ja ne ovat enemmänkin spontaaneja tilanteita. Niistä hyvin harvoin jää pysyvää muistoa ja se on se yksi hetki. Kiusaaminen on usein suunniteltua, toistuvaa, tahallista ja kohdistuu siis usein samaan henkilöön. Miksi tämä asia nyt on pinnassa ei lienee kenellekään epäselvää. Kiusaaminen pitäisi olla asia jota ei hyväksytä hoitopaikassa, koulussa tai työelämässä. Sillä kiusaamisen toistuva luonne aiheuttaa kiusatulle usein henkistä kärsimystä, mielipahaa jopa riittävän kauan jatkuneena itsetuhoisuutta. Lisäksi kiusaamisen on todettu vaikuttavan myös kiusattujen fyysiseen terveyteen mm. psykosomaattisina stressioireina kuten kiputiloina ja yleisenä sairasteluna, nukkumisvaikeuksina ja yökasteluna sekä syömishäiriöinä.

Kiusaamiseen ei usein yksittäisten riitojen selvittely tuo tulosta vaikka hetkellisesti voikoin tulla ns. rauha. Kuitenkin jokin asia laukaisee kiusaamisen ja kun tuo jatkuvuus huomataan oppii kiusaaja usein tekemään ”jutut” silloin kun valvosilmä ei näe.

Mistä kiusaaminen johtuu on erittäin vaikea nimetä. Siihen vaikuittaa monet asiat. Syy voi olla erilainen vaatetus, ulkonäkö, harrastus, osaamistaso, eli se, että onko hyvä vai huono koulussa tai joku sairaus tai vamma. Myös etninen tausta ja uskonnollisuus voivat olla sellaisia poikkeavuuksia, joihin tartutaan.

Koulu on luonnollisesti avainasemassa koulukiusaamisen ehkäisyssä. Perusopetuslaissa säädetään, että koulussa tulee olla turvallinen opiskeluympäristöön. Turvallisuudella tarkoitetaan niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta – sitä, ettei koulussa tarvitse pelätä. Lisäksi laki velvoittaa kouluja laatimaan suunnitelman kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Koulussa kiusaamista voidaan ehkäistä luomalla selkeä toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi ja malli kiusaamis tilanteissa toimimiseen. Nämä säännöt ja mallit vaativat jatkuvuutta sekä sitoutumista henkilökunnalta. Tärkeää on luoda koulun ja kotien välille yhteishenki ” meidän koulussa ei kiusata”. Yhteisesti on päätettävä, ettei kiusaamista hyväksytä, sovittava siitä aiheutuvat seuraukset ja pidettävä niistä kiinni. Koulun aikuiset vastaavat ensisijassa kiusaamisen vastaisesta asenteesta koulussa. He keskustelevat oppilaiden kanssa kiusaamisesta, sopivat yhteiset pelisäännöt kiusaamistilanteita varten ja puuttuvat jokaiseen kiusaamistapaukseen. Myös oppilaita pitää kannustaa pitämään huolta toisistaan.

Tässä viime päivinä olen puhunut muutaman vanhemman  kanssa kenen lapsella kiusaamista ollut. Sitä jäin näiden keskustelujen pohjalta miettimään, että välillä tulee tunne, että koulussa ajatellaan kiusaamisen loppuvan kun pyydetään ”anteeksi”. Kiusaaminen on siis toistuvaa toisen mielen pahoittamista ja hyvin usein siis suunniteltua ja tarkoituksen mukaista. Eikä siinä ole kysymys yhdestä tai kahdesta erimielisyydestä jotka anteeksi pyynnön jälkeen loppuvat. Itse ajattelen, että tuo ”anteeksi” pyytäminen on jotenkin menettänyt merkityksenä. Kiusaamisen lopettamiseksi olisi tärkeää löytää laukaiseva tekijä eli ”miksi Jeppe kiusaa Juppee?” Olen itsekkin saanut koulusta kiusaamis asiaan vastauksen ”kaikki erimielisyydet on selvitetty”. Jostain syystä jokin jännite on jäänyt ja mielenpahoittaminen jatkuu. 

Jostain syystä kiusatuille lapsille tulee helposti tunne " ettei häntä uskota" . 
Nämä lapset oireilevat olemalla levottomia, nukkuvat huonosti, yökastelua voi myös ilmaantua. 

Itse ajattelen näin, että kiusaaminen rasittaa sekä lapsia että aikuisia. Myös levoiton ilmapiiri ja kohellus yleensä luo kouluun jotenkin ”leijuvan ilmapiirin”. Mikä tärkeää on nähdä myös se, että myös lasten ja aikuisten välillä ei aina kemiat sovi yhteen sen vuoksi olisi tärkeää löytää myös henkilökunnalle ”työkaluja” käsitellä näitä tilanteita. Koulussa pitäsi uskaltaa etsiä  ”kipupisteet” ja lähteä rohkeasti etsimään niihin ratkaisuja sekä apua ulkopuolta.