Kaatrasen rannalla: se on syksy

Oi miten tuo aika rientää. Niin se vaan lasten kesäloma meni ja tänään alkoi koulu. Mun rakkaat menee nyt jo 1. ja 2. luokalle. Saas nähdä miten meidän koululaiset pääsee kiinni koulurytmiin. Ja jospa läksy hommat alkais sujua.

Ehdittiin me paljon tehdä ja touhuta, mutta en vaan ole saanut aikaseksi kirjoitella. Loman kohokohta lienee ollut koko perheen yhteinen reissu, joka tehtiin heinäkuun lopulla. Käytiin viikonreissu Kuhmo – Suomussalmi – Vuokatti – Kajaani. Ja tietty muutama historiallinen kohde löytyi matkalta.

Menomatkalla ennen Kuhmoa pysähdyttiin eka kerran katsomaan Talvisota Kuhmossa muistomerkkiä. Siellä riitti paljon nähtävää. Oli ajoneuvoja, karttoja taisteluhauta, ampumahauta.

1) Jyrkänkoski

Talvisodan alkaessa vihollinen hyökkäsi valtakunnan rajan tuntumasta Kuhmon kirkonkylän keskustaan tuovaa kahta maantietä hyödyntäen. Hyökkäyksen päävoimat etenivät eteläisempää Saunajärventietä, jonka varrelta sitkeää viivytystaistelua käyneet suomalaiset joukot joutuivat vetäytymään tälle Jyrkänkosken purolinjalle, jonne oli ennätetty varustaa puolustuslinja. Tänne vihollisen hyökkäys myös pysähtyi. Jouluaattoaamun vastahyökkäyksellä vihollinen pakotettiin perääntymään, ja Jyrkänkosken alue välttyi taisteluilta tämän jälkeen. Puolustuslinjaa vahvistettiin ja syvennettiin talvisodan jälkeen.

Alkuperäiset hirsivarustukset olivat jo pahoin lahonneet, kun Kuhmon kaupunki sai luvan rakentaa niiden tilalle uudet hirsirakenteet v. 1996–1997. Seuraava rakenteiden uusiminen toteutettiin v. 2006–2007 käyttäen nyt kestopuuta Museoviraston luvalla. Alkuperäisille paikoilleen ja vastaavalla tavalla uudelleen rakennettuina alueella ovat panssariesteen puurakenteet ja räjäytetyn, entisen maatiesillan pohjoispään arkku piikkilankaesteineen, pätkä juoksuhautaa, konetuliasema sekä sirpalesuoja. Lisäksi kunnostettiin panssariestekiviä kuljettanut lavetti ja vinssi. Talvisota Kuhmossa -viisikielinen infotaulu esittele paitsi lähialueen taisteluja myös talvisotaa yleisemminkin Kuhmon suunnalla. Aseet ja muut esineet alueelle on toimittanut ja rakenteet pystyttänyt paikallinen reserviläisjärjestö.

(lähde: http://www.talvisotakuhmossa.fi/index.asp?pid=83 )

Mökillä oltiin Kuhmon ja Suomussalmen puolivälissä. Siitä oli kätevä liikkua.

Käytiin Suomussalmella yhtenä päivänä. Sinne mennessä pysähdyttiin Raatteen porttiin.

2) Raatteen Portti

Pysähdyttiin Suomussalmelle menessä Raatteen Porttiin jossa oli nähtävänä talvisodan monumenntti sekä sodan aikaisia kulkuneuvoja. Lisäksi mahdollisuus kiertää taistelijan polku.

Talvisodan Monumentti on kenttä, johon on aseteltu kivi Suomussalmen taisteluissa 1939-40 kaatuneille sotilaille, niin puna-armeijan kuin suomalaisille. Kenttää kiertää tykistön runtelema metsä ja keskellä kenttää on muistomerkki. Tavoitteena on visuaalisin keinoin saada ihmiset ymmärtämään miten sota kylvää ympärilleen tuhoa ja hätää. Muistomerkki on kunnianosoitus kaikille talvisodan veteraaneille. Suomussalmella kaatui noin 900 suomalaista sotilasta. Puna-armeijan kaatuneitten tarkkaa määrää ei pysty kukaan laskemaan, heti talvisodan jälkeen Suomi arvioi määräksi noin 24 000, mutta arviot ovat vuosien myötä vaihdelleet hyvin paljon. Puna-armeija ylitti Suomussalmen rajan kahden divisioonan voimin (163. ja 44.) ja talvisodan aikaisen neuvostodisivioonan vahvuus oli noin 17 500 miestä. 44.divisioona tuhoutui Raatteen tielle melkeinpä kokonaan.

Talvisodan monumentin keskellä on muistomerkki "Avara syli ", jossa on 105 vaskikelloa, yksi jokaista talvisodan päivää kohti. Kellot soivat kun tuuli käy. Talvisodan monumentti on kolmen hehtaarin alueella ja siihen kuuluu noin 17 000 isoa kivenlohkaretta. Kivet visualisoivat sodan uhrien määrää ja kärsimystä.

Raatteen tien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.

Neuvostoliiton 163. divisioona oli vallannut 7. joulukuuta Suomussalmen ja 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteen tiellä 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.

Neuvostojoukkojen tavoitteena oli saavuttaa Oulu ja katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin ja Norjaan. ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Raatteen_tien_taistelu )

Suomussalmella käytiin uimarannalla, heittää fribeegolfia, ihailemassa Soivaa Metsää sekä kiertämässä Seitenahenainen.