Vähän erilainen kaksiviikkoa

Meillä on täällä ollut vähän erilaiset kaksi viikkoa ja pääsyy lienee, että isäni eli lasten ukki on ollut meillä ”kuntoutusLomalla”. Minun päivät on mennyt ukin kanssa tässä kotona. Ollaan käyty ulkona kävelemässä ja katsottu suomalaisia elokuvia uusia ja vanhoja. Hyvää imppa-treeniä :)

Isä toipuu kolmesta lonkkaleikkauksesta ja tosiaan viime kesästä asti lapset ovat ukkia tänne meille odottaneet. Iskalle onkin ollut tärkeää nukkua ukin kanssa niinpä tehtiin alakertaan molemmille omat nukkumapaikat. Paljon on ehtineet lapset ukin kanssa touhuta sisällä sekä ulkona ja pari kertaa ollaan käyty uimahallissakin. Ja mikä parasta ei oo tarvinnut patistaa vaan molemmille on ollut tärkeä aamulla toivotella "mukavat päivät" ukille ja koulusta on ollut kiire kotiin touhuamaan ukin kanssa. Toivottavasti nämä yhteiset hetket kantaa arkea silloinkin, kun ollaan erillään.  

Kyllä huomaa, että kevät tulee. Jonkinmoista kevät väsymystä lapsilla ilmassa ja koulu aamuina herääminen on vaan vaikeaa. Toki monella tapaa rankkakin talvi on takana. On ollut paljon opittavaa ja töitä koulu asioiden eteen on tehty kyllä täällä kotonakin ahkerasti. Tänään oli koululla palaveri ja kylläpä jännitti. Taisi yöunetkin jäädä vähän huonoksi. Kuitenkin ihan postitiivistä palautetta tuli onneksi. Vaikka tiedossa on vielä paljon työtä ja erityisen tuen tarvetta. Molemmilla, kun jonkin asteinen lukihäiriö. Ensi vuonna, kun alkaa sitten jo englanti. Ihan ihmettelen miten positiivisiä nuo lapset ovat jaksaneet olla. Jospa nyt alkaisi edes hieman helpottaa. Reedan kevään KYSin reissut vielä edessä, mutta suunta näyttää nyt olevan oikea. Joten luottavaisin mieli mennään. Lapset on kyllä ehdottomasti positiivisuuden perineet isältään. Hyvä Niin <3

Omat työ-ja jatkokuviot on edelleen niin AUKI ??? Tänään eräs tuttava sanoi ”Hiljaa hyvää tulee” näin kai se on vaan ajateltava itsekkin. Opiskelu vaihtoehdot ja muutkin vaihtoehdot on ollut mielessä. 

Nyt on olen ollut kotona olen käynyt vetämässä pari 4H lyhyt kurssia eli kässäkerhon ja tuunauskerhon yhdessä 4H toiminnanjohtaja Annen kanssa. Mukavaa ja kaivattua vaihtelua. Omat lapsetkin oli innokkaana mukana. Kässäkerhossa lapset harjoitteli saumurilla ja ompelukoneella ompelua ja saivat ommella pieniä juttuja itselle mm. trikoopipot ja jumppapussit. Tuunauskerhossa osa jatkoi ompelujuttuja eli tekivät vanhoista farkuista kassit. Lisäksi koristeltiin kukkaruukut ja niihin kasvamaan samettikukat. Myös katuharjat sai uudet hienot asut. Tosi mukava kokemus. Ihanan innokkaita lapsia ja niin taitavia. Omat lapsetkin on nyt niin innoissaan käsitöistä. Ehkä tässä kevään ja kesän aikana pitää vielä ommella jotain yhdessä. Itse olen vähän tässä välillä innostunut ompelemaan lähinnä kierrätysmateriaalista eli typylle parit leggarit, poitsun collareiden päivitystä jne.

Tuunaus kurssin kassi satoa :)

Harjoja 

Meillä on muuten taas innostuttu käymään koko perheen voimin lenkillä. Lapset ajaa pyörillä ja me aikuiset kävellään koirien kanssa. On muuten lapsillekin hyväksi, että tulee monipuolista liikuntaa. Etenkin Reedalle liikunta on hyvä tapa hoitaa verenpainetta. Iskalle kaikki missä tarvitaan tasapainoa on hyväksi kehonhallinnan kannalta. Joten nyt me liikutaan :) Odotetaan muuten jo innolla, että ilmat vähän lämpiäisi ja päästäisiin saareen yöksi eli telttailemaan. Vappu on jo ovella ja sit alkaa koulun loppulaskenta.

Mamman tunikasta tuli neitokaiselle pöksyt 

Missähän sut tehtiin?

Tähtien tuolla puolella muovailtiin huolella.

Ethän sä ikinä kadota tuota katsetta?

Mitähän sä vielä kantaa voit korkealla kun noin sä soit.

Ei mitään tuu niin painavaa et se sinut musertaa.

Kaunis pieni ihminen Sä olet ainutlaatuinen.

Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan.

Keskellä ihmettä Sen tajuu vasta jälkeenpäin.

Taidat aavistaa jo sen.

Yksin täytyy jokaisen polku mennä pimeään että pystyy elämään.

Sä saatat selvitä vähin vammoin matkalla.

Ystäväsi huolehtii kun askelees on hatarat.

Elämässä pitää kii jos sen päältä putoat.

Tämä Johanna Kurkelan ”Ainutlaatuinen” kappale on viime päivinä pyörinyt minun mielessä ja siinä on kyllä ”iso” sisältö, mutta se kuvaa kyllä paljon mun tunteita. Kun itsella on kaksi ”Ainutlaatuista” joiden tehtävä tässä elämässä on kasvattaa minua.. välillä on vaikea ymmärtää miksi niin paljon pitää tapahtua juuri meille, mutta tiedän sisimmässäni, että näin on tarkoitettu. On lahja saada kaksi näin erilaista ja herkkää lasta. Tässä viimeisten kuukasien aikana olen joutunut paljon miettimään omaa jaksamista ja mutta juuri nämä kaksi ”Ainutlaatuista” on antaneet syyn tutkia itseä ja ymmärtää asioiden suuremmat merkitykset. Kiitollisena siitä <3