Viime
kerrasta onkin aikaa..
Syksy
on edennyt vauhdilla.Tuntuu, että kaikki syyshommat on vaiheessa. Uudenlainen arki on vienyt mukanaan. Välillä mietin onko tää koti vaan sellainen välietaappi kaiken tämän touhun ja menemisen keskellä.
Uudenlainen arki eli aloitit
työt 10. elokuuta Tuusniemellä. Samalla viikolla alkoi Reedan
esikoulu ja Iskan 1.luokka. Minun töiden ja lasten koulun myötä
arki muuttui jo paljon. Mutta siihen lisänä tuli myös Tomin
työvuoro muutos eli tähän saakka Tomi on tehnyt pelkkää
iltavuoroa. Eli arjessa rytmi on niin, että minä olen aamuvuorossa.
Tomi huolehtii lapset koulu linja-autoon ja hakee lapset
koulukyydiltä ja lähtee töihin. Lapset ovat 1-3 tuntia keskenään
siihen kun tulen töistä kotiin. Isoja muutosia näin meidän
näkövinkkelistä.
Iskan
1.luokan myötä myös iltaohjelmaan on tullut muutos, sillä
melkeinpä joka päivä on läksyjä. Iskalle tuottaa edelleen
vaikeuttaa kirjamien ”muistaminen” minkä vuoksi joudumme
kotonakin aikalailla panostamaan tähän asiaan. Reedan eskari on
lähtenyt kivasti menemään, vaikkakin neidissä tuntuu olevan
energiaa hieman liian kanssa. Mutta innostunut on kirjoittamisesta ja
kynä hommista.
Syksyn
myötä tuli mukaan myös harrastukset. Iska aloittu seurakunnan
poikakerhon, jossa pelaavat sählyä. Se on kerran viikossa. Jospa
sitä kautta tulisi onnistumisen kokemuksia. Reedan kanssa ollaan
käyty heppailemassa noin kaksi kertaa viikossa. - Onni on hoitoponi
- Itse olen käynyt kuntosalilla 1-2 x viikossa ( kun on kaveri ei
tuu niin helposti jätettyä väliin) ja koittanut lisäksi käydä
joko juoksu tai kävelylenkkiä. Koirat pitää huolen että tulee
liikuttua. Lisäksi syksyyn meidän osalta kuuluu koirien treenaus,
kokeet ja miesväen osalta hirvenmehtuu.. touhua ja tohinaa siis
riittää.
 |
| Iska 7 vee ja Reeda 6 vee |
 |
| Reeda äitin poni-tyttö |
 |
| Iska isin metsästys-apulainen |
Vaikka on kyllä pakko myöntää, että uudessa työssä aloittaminen on ollut tosi voimia vievää. Osaksi siksi, että on paljon asioita jotka pitää sisäistää mm. hoitotyön käytännöt, asikkaiden taustat, organisaation säännöt jne. Mutta myös sen vuoksi, että olen sen "jonkun" sijalla. Ollaan totuttu, että "joku" teki asiat niin ja näin. Myös se, että usein työyhteisössä on niin, että jotakuta ei vaan voi miellyttää. Ja kun olen ns. suurennuslasin alla niin kyllä se käy rankaksi. Olen myös huomannut sen, että kuulontilanteen vaihtelut lisää työn haastavuutta mikä ei sinäänsä ole uusi tieto. Etiäpäin sanos mummot hangessa. Katsotaan miten asiat etenee.
Se
on ollut kiva huomata, että lapset pärjää jo jonkin aikaa
keskenään.. ettei ihan joka hetki tarvitse olla silmien alla. Eli voin jo käydä 20-30min lenkin ihan huoletta. Nyt
on kuitenkin lapsilla menossa kova ”skapa” vaihe eli riitaa
tuntuu tulevan lähes joka asiasta eli riitojen selvittelyä joka päivä ja moneen kertaan. Onneksi välillä löytyy
yhteiset leikit.
Usein
sitä silti miettii, että kovin nuorena lapset joutuvat
itsenäistymään. Ajatellen koulumaailmaa. Eskarissa vielä ollaan
niin tiukan valvonnan ja kurin alla. Ekaluokalla lapsen pitää itse
huolehtia, että menee oikeeseen koulukuljetukseen, näyttää
reissuvihko opelle jos siinä on viestiä, huolehtii että ehtii
käydä vaihtamassa liikunta vaatteet jne. Välitunnillakin
ekaluokkalaiset ovat ns. itsenäisesti eli ei omaa valvojaa... oman
lapsen kohdalla, kun on ollut jonkin asteista kiusaamista niin asia
mietityttää. En sillä, että aina pitäisi leikit ja touhut käydä
yhteen. Kuitenkin tuntuu usein kovin surulliselta, kun lapsi kertoo
leikkineensä yksi välitunnilla. Äitinä olemisen vaikeus.. sitä
haluaisi suojella omiaan suruilta ja murheilta.
Kaiken
kaikkiaan syksy on lähtenyt käyntiin suht kivasti kaikista
muutoksista huolimatta. Kohti joulua mennään....
jk.
koitan olla ahkerampi jatkossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti