28.3.2015
Kyllä mikään ei ole niin varma kuin epävarma.
Kirjoittelen tätä tekstiä Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenosatolta.
Toden totta me olemme useamman vuoden jälkeen täällä uudelleen.
Kaikkihan on saanut alkunsa jo tammikuussa 2010, kun Reeda oli 4kk ikäinen ja sairasti ensimmäisen kerran virtsatieinfekiton. Tuota osasto reissuahan seurasi aikamonta muutakin. "Meidän kierre" piti sisällään 14 "pissatulehdusta" ja kaksi reissua lasten kirurgialle "ruiskutushoitoon" lisäksi monet monet tutkimuset. Tuo kaikki on vaan kaunis muisto, kun sitä tänään miettii.. siitä kun viimeksi on tämän asian tiimoilta hoidossa oltu on reilut 3 vuotta.
Nyt siis tulehdus päällä. Lapsi oli 3 päivää kotona ihan "veto pois". Jokin vaisto sanoi, että pissatulehdus, on otettava näytteet tuplana ja pyydettävä CRP seurantaa... niinhän siinä kävi, että pissassa suttua ja CRP nousussa. Neuvottelujen jälkeen lähdettiin eilen tännä Kuopioon ja jäätiin osastolle suonen sisäisille lääkkeille. Mutta tuttu paikka, tutut hoitajat ja taattu hoito. Kyllä meidän tyttöjen kelpaa.
Täällä taas ymmärtää miten onnellinen saa olla, että lapset ovat terveitä. Viis villeydestä ja tappeluista. Ne syö, juo, pukee, liikkuu itsenäisesti. Ehkä tämä tuli tarpeeseen kun olen viime aikoina tuskaillut tuota lasten "känkkistä" ja kinastelua.
Ja se, että mun lapsi ei osaa vielä kaikkia kirjaimia ja numeroita on niin pientä verrattuna siihen kun toiset lapset taistelee hengestään.
Koitan tästä edes päin muistaa taas nimetä ne postiviiset asiat kustakin päivästä.. ei mulla muuta.. KIITOS <3
Pari päivää siis "tyttöjen kaupunki" lomaa täällä sairaalalla ja uudella aseteella sitten kotia kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti