Mietin tässä taas, että meneeköhön uutisointi nyt liian pitkälle tässäkin Rautavaaran onnettomuuden tiimoilta. Olen itsekin sortunut siihen, että olen lukenut juttuja aiheesta. Niitä kun joka tuutti on täynnä. Järkyttävähän tämä asia on siitä ei pääse mihinkään. Mutta onko ns. ulkopuolisten välttämätöntä tietää kaikkea sitä mitä lehdissä kirjoitellaan? Kaksi isää menetti lapsia lisäksi kaikki muut heidän lähiomaiset ovat menettäneet itselleen rakkaan läheisen. Heidän on elettävä tämän asian kanssa ja en usko, että heidän oloaan helpottaa se, että perheen sisäisiä asioita riepotellaan.
Tässäkin tapaukseen etsitään eri syitä, miksi kävi niin kuin kävi? Tänään YLE julkaisi kriminaalipsykiatrian asiantuntija Hannu Lauerma lausunnon asiasta. Hänen mukaansa perhesurmaajia yhdistää yleensä persoonallisuushäiriö. Hän mukaansa usein perhesurmien tekijät on narsistisia ja sairaalloisen itsekeskeisiä. He eivät tunne, eivätkä kykene tuntemaan samoin kuin muut. Toiset ihmiset ovat välineitä tai osoituksia omasta asemasta.
”Perhesurmiin liittyy usein masennusta, eikä siitä kärsivä osaa nähdä ulospääsyä. Heille sietämättömin vaihtoehto olisi se, että muut jatkaisivat elämäänsä heistä riippumatta. Narsismiin liittyy myös surullinen seikka: he eivät näe tarvettaan avulle” (Hannu Lauerman 29.10.14.)
Tätä lausuntoa ja muitakin asiantuntijoiden kommentteja lukiessa jään taas kerran miettimään. Mistä nämä kaikki asiantuntijat yht´äkkiä löytyvät antamaan lausuntoja ja kommentteja. Miksi niitä asiantuntijoita on niin vaikea silloin saada paikalle, kun vastaanotolla pöydän toisella puolella istuu ihminen, joka kertoo ettei hänen elämällään ole mitään tarkoitusta ja että hän on valmis riistämään itseltään hengen. Missä on ne asiantuntijat silloin, kun väsynyt äiti tulee itkevän lapsen kanssa vastaanotolle ja tarvitsisi keskustelu aikaa… Tuntuu aika karulta, että tänä päivänä asiakas voi joutua jonottamaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle useita viikkoja perusterveydenhuollossa. Kroonisesti sairaat tai diagnoosin saaneet mielenterveyskuntoutujat joilla jonkin tasoinen hoitotasapaino on saavutettu saattavat käydä 1x kuukaudessa keskustelemassa ½ tuntia omahoitajan kanssa terveyskeskuksen vastaanotolla sillä on heidän hoitoon ei ole resursseja psykiatrisella puolella.
Surullista, että näin jälkikäteen löytyy asiantuntijoita kommentoimaan tällaisia tapauksia ja analysoimaan teon motiiveja ja tekijän persoonallisuutta. Itse toivoisin keskustelua siitä miten tätä meidän yhteiskuntaa ja sen palveluja tulisi kehittää, että vältyttäisiin näiltä veriteoilta… viimeisen viikon aika on uutisoitu ampumisesta, puukotuksesta jne. kaikki tekijät nuoria
ei vaikuta kovinkaan valoisalta.
Luottavaisin mielin silti kohti tulevaa…
