Tämä kevät on ollut kiireinen ja työntäyteinen, nyt kuitenkin Yksi etaappi saavutettu! YAMK opintoihin liittyvä kehittämistehtävä ja kypsyysnäyte hyväksytty.
Yksi asekel lähmepänä työelämää.. toivottavasti.
Nyt vi hetken nauttia kesäpäivistä ilman stressiä :)
______________________________________________________________
Kokemuksia työn
kuormittavuudesta Tuusniemen kotipalvelussa
Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja kehittämisen opintoihin
liittyen tein tutkimuksen Tuusniemen kotipalveluun. Tutkimuksen tarkoituksena
oli selvittää Tuusniemen kotipalvelun henkilökunnan kokemuksia
työnkuormittavuudesta. Tavoitteena on saada tietoa työnkuormittavuuden
kokemuksista.
Tutkimus
toteutettiin haastattelemalla kunnan kotipalvelun henkilökuntaa kolmessa
ryhmässä. Tutkimukseen osallistui sairaanhoitaja, kahdeksan lähihoitajaa, yksi
kodinhoitaja ja kaksi kotiavustajaa, kaikki osallistujat olivat naisia.
Työkokemus vaihteli 2 vuodesta 33 vuoteen. Vastaajien ikä jakauma oli 32- 62
ikävuotta.
Kotipalvelussa
tehtävä hoito- ja huolenpitotyö on fyysisesti -, psyykkisesti - ja sosiaalisesti
kuormittavaa. Suuressa määrin työ on tunnetyötä. Hoitotilanteessa hoitajan on
oltava kohtelias ja hymyilevä. Ergonomia hoitotyössä on oleellinen osa hoitajan
ammattitaitoa. Oikeat siirtomenetelmät ja apuvälineet helpottavat työtä ja
parantavat työturvallisuutta. (Tamminen 2008, 33 ; Ikonen 2013,186)
Kotipalvelutyön
luonne on vaihteleva. Kuormittavuutta lisätä kiire, joka syntyy, kun
asiakaspaikkoja on työvuoron aikana useita ja matkoihin kuluu aikaa. Myös huoli
yksin selviytymisestä haastavan asiakkaan kanssa, väkivallan uhka kuormittavat
mieltä. Työssä jaksamiseen vaikuttaa työilmapiiri, työn luonne, työntekijän oma
fyysinen - ja psyykkinen terveydentila sekä elämäntilanne. Työssä jaksamisen
perusedellytys on hyvä motivaatio ja toimiva työyhteisö sekä esimiehen tuki.(Ikonen
2013,187-188; Tamminen 2008, 33)
Asiakkaat kotipalvelussa
eroavat toisistaan persoonallisuuden ja kulttuuritaustan perusteella.
Asiakkailla on yksilölliset voimavarat ja erilaiset odotukset kotipalvelun tarjoamista
palveluista. Hyvä kotipalvelu perustuu asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja
elämänhistorian tuntemukseen ja niiden huomioimiseen hoidon ja palvelujen
suunnittelussa ja toteutuksessa. (Heinola 2007, 22) Asiakkaita on koko
elämänkaaren varrelta. Pitkäaikaissairauksia potevat ikääntyneet asiakkaat on
suurin asiakasryhmä. Myös lapsiperheet, psykiatriset asiakkaat,
päihdeongelmaiset sekä monella tapaa vammaiset tai vammautuneet asiakkaat sekä
maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt. Jokaisen asiakkaan kohdalla
yksilölliset tarpeet ja olosuhteet määrittävät millaiseksi asiakkuus muotoutuu.
(Ikonen 2013, 42 ; valvira)
Tämän tutkimuksen
tuloksena muodostui kotipalvelun kuormittavuuden ydin käsitteiksi fyysisen
kuormittavuuden osalta siirrot, liikkumisen avustaminen, nostot, työasennot,
kantaminen, lämpötilan vaihtelut, palveluauton käyttö, likaisuus ja kiire.
Psyykkisen kuormittavuuden ydinkäsiteiksi muodostuivat nopeat tilanteen
muutokset, yksin työskentely, vuorotyö, asiakkaiden laatu, aikataulut,
priorisointi, tehtävien kuvaus, tiedon kulku sekä työstä saatu palaute.
Sosiaalisen kuormittavuuden ydinkäsiteiksi muodostuivat työyhteisö, esimiehen
toiminta, asiakas tilanteet.
Tutkimuksessani
selvisi, että kotipalveluhenkilökunta kokee päivittäisen työn fyysisesti
kuormittavaksi ja raskaaksi. Työolosuhteet ja apuvälineiden puutteellisuus vaikeuttaa
työstä suorittamista ja ergonomian toteutumista. Myös asiakas määrien kasvu ja
asiakkaiden tarpeiden lisääntyminen lisäävät työn vaativuutta. Päivän aikana
työntekijä nostaa, siirtää sekä avustaa asiakkaita liikkumisessa eri
työtehtävien muodossa. Kyykistelyt, kurottelut ja venyttelyt aiheuttavat tuki -
ja liikunta elimistölle lyhyt – ja pitkäkestoista kuormitusta. Myös työpisteen
vaihtuminen useita kertoja päivän aika luo työhön kiirettä. Aikataulussa
pysyminen voi olla vaikeaa. Asiakkaissa myöhästelyt aiheuttavat myös
negatiivisia tunteita. Talviaikana autolla ajaminen koettiin fyysisesti
raskaaksi. Lisäksi talviaikana myös lämpötilan vaihtelut lisäävät työn kuormitusta.
Kotipalvelutyön luonne on vaihtelevat. Tilanteet kenttätyössä voivat
muuttua nopeasti. Työntekijä on usein tekemässä päätöksiä yksin tilanteen
ratkaisemiseksi, mikä tekee työstä vastuullista ja haasteellista mikä on
palkitsevaa, mutta myös henkisesti raskasta. Nykytekniikka helpottaa työtä
osaksi, koska puhelimet ja tietokoneet helpottavat tiedon saamista ja jakamista.
Asiakaskunnan moninaisuus tuo työhön rikkautta, mutta vaatii laajaa osaamista
ja taitojen soveltamista tilannekohtaisesti. Haastavasti käyttäytyvät asiakkaat
tuovat työhön myös väkivallan uhan. Oman työn suunnittelu ja aikatauluttaminen
on henkisesti raskasta etenkin silloin, kun on henkilökunta vajausta.
Vuorotyö koettiin rikkaudeksi ja rasitteeksi. Etenkin ilta- ja aamuvuorojen
välinen lyhyt palautuminen sekä yövuoron jälkeinen rytmivaihdos koettiin
raskaaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti. Myös ”ykkösvapaat" koettiin
vuorotyön huonoiksi puoliksi.
Työtehtävät koettiin pääsääntäisesti selkeiksi ja työ on haastavaksi, mutta
palkitsevaksi. Tiedon kulku koettiin toimivaksi vaikkakin yhteisten
säännöllisten palavereiden tarve tiedostettiin. Työyhteisö koettiin hyväksi ja
avoimeksi, kuitenkin palautetta tehdystä työstä kaivattiin enemmän. Etenkin
esimieheltä kaivattiin enemmän palautetta. Esimiehen toiminta koettiin
pääsääntöisesti oikeudenmukaiseksi ja joustavaksi. Mutta koettiin, että hän on
kaukana työn arjesta.
Lähteet:
Heinola Reija (toim.) 2007. ASIAKASLÄHTÖINEN KOTIHOITO opas
ikääntyneiden kotihoidon laatuun. Stakes. Gummerus Kirjapaino oy. vaajakoski.
Ikonen Eija-Riitta.2013. KEHITTYVÄ KOTIHOITO. Bookwell Oy.
Porvoo.
Tamminen Hannu (toim.) 2008. TURVALLISESTI HOITO- JA
HOIVATYÖSSÄ – Työskentely asiakkaan kodissa. Työturvallisuuskeskus TTK, kunta
ryhmä. Painojussit oy.
2012-2014. [viitattu 28.10.2013 ]
saatavissa:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosiaali-_ja_terveydenhuolto /kotiin_annettavat_palvelut
