Kaatrasen rannalla: Miten olen päätynyt nykyisiin tehtäviini asiantuntijaksi, ohjaajaksi, vaikuttajaksi, esihenkilöksi?

Toimin tällä hetkellä yksikön johtajana kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yksikössä jossa pian 18 asukaspaikkaa. Teen työtä joka haastaa ja innostaa minua ihan joka päivä. No toki välillä myös ärsyttää ja kiukuttaa.

Tieni yksikön johtajaksi on pitänyt sisällään monta erilaista kokemusta esimiehistä ja myös halu tulla itse esimieheksi, joka kuuntelee ja kannustaa sekä ymmärtää arjen työn haasteet.

Ajaudun oman yksikön johtajaksi periaatteessa vahingossa. Olin kyseisessä yksikössä sairaanhoitajana ja tiimivastaavana kolmen eri esimiehen alaisuudessa. Hakeudun tähän yksikköön syksyllä 2018 töihin vain tehdäkseni keikkatyötä. Yksikössä tapahtui isoja muutoksia kesällä 2021 ja minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa yksikkö johdettavaksi. Ajatus oli viipyä vain hetki, mutta miten kävikään.

Oma esikuva hyvästä asiantuntijasta tulee lapsuudesta. Minulla oli aivan ihana päiväkodin lastentarhanopettaja, joka johti meidän ryhmää määrätietoisesti, mutta luovien sekä ymmärtäen meidän yksiköllisyyden ja tavan toimia ryhmässä. Lapsuudesta on jäänyt mieleen myös erityisesti koulujen rehtorit. Osa heistä oli vaikeasti lähestyttäviä ja etäisiä, mutta joukossa oli myös niitä jotka ns. jalkautuvat meidän lasten ja nuorten pariin. Heitä oli helppo lähestyä ja kertoa huolensa. Kokemus, että tuli kuulluksi oli jo tuolloin tärkeä ja merkityksellinen.

Työelämässä olen kohdannut joukon kovin erilaisia esimiehiä ja osa heistä ovat olleet vastakohtia itselleni. Ja osan kanssa on jopa ollut vaikeaa löytää yhteisymmärrystä mikä henkilökohtaisesti on ollut melkoinen solmukohta. Nämä kokemukset varmasti vaikuttavat tapaani tehdä esimiestyötä. En halua olla ns. ”pömpeli-johtaja” vaan esihenkilö joka on helposti lähestyttävä ja joka ymmärtää sekä kuulee työntekijän työhön liittyvät huolet. Nykyinen esihenkilöni on myös taitava työssään ja olen oppinut häneltä paljon. Ja koen, että minulla on peili jonka kautta on lupa työstää omia kokemuksia ja tapaani tehdä esimiestyötä.

Olen kasvanut perheessä jossa on paljon tehty yhdistystyötä ja olimme osallisia erilaisissa yhteisöissä. Talkootyön tekeminen ja yhteisöntuki ovat aina olleet osa minua. Myös vastuu omasta tekemisestä ja toisten huomioimisesta on ollut osa minun kasvukulttuuria. ”Kylä kasvattaa” on ollut ajatus jonka suojassa olen saanut kasvaa aikuiseksi. Tämä on ehkä kasvattanut minun ”sisäistä yrittäjyyttä” ja tapani tehdä töitä ja johtaa sitä pohjautuu ajatukseen: Me yhdessä teemme ja viemme tätä yksikköä eteenpäin. Meillä on yhteinen tavoite ja päämäärä.

Opiskellessani en ole tietoisesti valinnut mitään kursseja ajatelleen niistä olevan hyöty tulevaisuudessa johtajan työssä. Mutta harrastusten myötä olen ollut mukana monessa seurojen tai yhdistysten hallituksissa mm. 4H yhdistyksen puheenjohtaja, kyläyhdistyksen sihteeri ja puheenjohtaja, oppilaskunnan jäsen, vanhempain yhdistyksen jäsen ja uimaseuran uimakoulu vastaava. Vuosien varrella olen opiskellut monenlaista mm. uimaopettajaksi, rippikoulun ryhmän johtajaksi, terveysliikunnan ohjaajaksi, SPR:n ensiapupäivystäjäksi ja vapaaehtoiseksi etsijäksi. Nämä kaikki ovat tehtävät ovat olleet osa matkaani esimieheksi. Jokaisesta opiskelusta on jäänyt jotain mukaan. Olen saanut vastuuta ja sitä kautta uskaltanut johtaa eri toimintoja. Näistä kaikesta on syntynyt tapa tehdä esimiestyötä ja olla myös työyhteisön jäsen.

Työelämässä olen päässyt tekemään vastuullisia tehtäviä ja se jos joku on innostanut minua. Vastuun myötä myös kiinnostus henkilöstö johtamista kohtaan on kasvanut. Kun minulla vuonna 2006 todettiin kuulon alenema molemmissa korvissa jouduin pysähtymään ja katsomaan asioita uudelleen. Kuulo alkoi vähitellen heikkenemään ja vaikeutti selviytymistä työelämässä tuli eteen tilanne, jossa minun piti miettiä keinoja joilla voisin pärjätä työelämässä kuulovamman kanssa. Tässä vaiheessa jouduin pohtimaan ammatinvaihtoa tai lisäkoulutusta. Päädyin opiskelemaan Savonia Ammattikorkeakouluun Sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista. Nämä opiskelut halusin aloittaa, koska minulla oli jo vankka terveydenhuollon koulutus ja työkokemus. Lisäksi pidän tärkeänä kehittää itseni ja tarkastella eri prosesseja. Kiinnostus kehittää toimintaa ja helpottaa arjen sujuvuutta oli myös yksi motivaation lähde.

Työelämän näkökulmasta on noussut kaksi prosessia joihin halua syventää osaamistani eli rekrytointi/perehdytys prosessi ja palveluprosessin johtaminen eli hoitotyön hyvät käytänteet. Olen tietysti nyt hyvässä asemassa, kun minulla on hyvä työyhteisö tukena ja oivat puitteen lähteä työstämään näitä arkeen niin tiiviisti liittyviä prosesseja.

Onnistumiset yksikön esimiehenä siivittävät itsensä kehittämisen tarvetta. Onnistumisia tulee usein arjen tasolla. Mutta merkittävin kokemus lienee tässä hetkessä se, että olen saanut henkilökunnan sitoutumaan yksikköön ja he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Meidän konsernissa mitataan henkilökunnan tyytyväisyyttä yksikkö ja konsernitasolla. Vuonna 2021 olimme reilusti pakkasen puolella. Marraskuussa 2024 julkaistussa NPS tuloksissa yksikön NPS 92 ja konserni NPS 85. Myös oman esimiehen tuki on tärkeä osa arjen johtamista. Kun on mahdollisuus peilata omia ajatuksia löytää ymmärryksen siihen, että on oikealla tiellä. Oikeastaan ensimmäistä kertaa suht pitkän työurani aikana olen tilanteessa, että saan myös positiivista palautetta omasta työstäni esimiestasolta. Se luo turvallisuutta, mutta myös halua kehittyä ja vahvistaa omaa osaamista.

Omassa esimiestyössäni koen tärkeäksi viikko tasolla yhteiset palaverit yksikössä ja työntekijöiltä saadun palautteen. Myös vuorovaikutus ja keskustelua asukkaiden kanssa yksikössä tuovat työhön syvyyttä. Elämme yksikössä muutosta minkä vuoksi on tärkeää olla koko ajan kuulolla. Yhteiset sopimukset ja asioista tiedottaminen korostuu arjessa. Yhteisen ymmärryksen luominen ja työntekijöiden mukaan ottaminen asioiden päättämiseen ja järjestämiseen on tärkeää.

Tavoitteena on ylläpitää työyhteisössä hyvä vastuullinen toiminta ja sujuvaa arkea. Esimiestyön näkökulmasta tavoitteena on saada aikaa kehittää yksikön arkea niin, että jokaiselle työntekijälle löytyy riittävästi haasteita ja mahdollisuus kehittyä työssään. Vastuualueiden jakaminen ja niihin riittävän resurssin löytäminen esim. laatuvastuu, ravitsemusvastuu jne. Myös mahdollisuus kehittää arjen toimintoja niin, että jokaisella on sama ymmärrys eri prosesseista esim. LEANin kautta eri tuotteiden säilytys ja tilauskäytännöt = päästä pois turhasta varastoinnista. Hyödyntää olemassa olevat tilat mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi saada hoitokodin arki sujumaan niin, että asiakkaiden virikkeet sekä yksikön ulkopuoliset toiminnot sujuvat jouhevasti.

Toivekuvana/haaveena voisi pitää, että tämä muutos jota elämme yksikössä etenee niin, että olemassa oleva henkilökunta ja uusi henkilökunta löytää toimivan yhteistyön ja saamme aikaan sujuvan arjen. Yksikön toiminta vakiintuu arjen, mutta myös talouden näkökulmasta. Esimiehenä saan ympärilleni työyhteisön joka sitoutuu hoitotyöhön ja uskaltaa toimia myös itseohjautuvasti.

Vahvuudet: motivaatio, avoimuus ja halu kehittyä ihmisenä ja esimiehenä <3