AJATUKSIA OSAAMISEN JOTAMISESTA

 

Tässä viimeiset kuukaudet on valmistauduttu siihen, että yksikköni toiminta laajenee. Meillä on tehty yksikköön remontti, jossa yksikömme fyysinen ympäristö muuttui niin, että aiemman 36 asiakaspaikan sijasta meillä on jatkossa 18 asukaspaikkaa. Remontti vaati hyvää arjen suunnittelua ja organisoimista sekä pitkää pinnaa ja ongelmien ratkaisukeinoja. Ja tietysti osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Kun arki haastaa meitä monella tapaa on meillä kaikilla oltava valmius oppia uutta ja hyödyntää olemassa olevaa osaamista monella tapaa. Olen onnekas, kun minulla on ympärillä osaava ja sitoutunut henkilökunta.   

 

Työn sujuvuuden näkökulmasta ja ihan koko yksikön toiminnan kannalta työntekijöiden osaaminen pääomaa. Osaamisen tunnistaminen, ylläpitäminen, vahvistaminen ja kehittäminen vaikuttavat suoraan yksikön toimintaan.

 

Osaamisen johtaminen on päämäärätietoista ja johdonmukaista olemassa olevan osaamisen ylläpitoa ja uuden oppimisen kehittämistä. Osaamisen johtaminen ja sen osaamisen kehittäminen pohjautua yksikön perustehtävään, visioon ja strategiaan.  Osaamisen johtamisessa yhdistyvät työntekijöiden osaaminen sekä organisaation osaaminen ja tavoitteet. Tavoitteena on osaamisen hallinta ja sen kehittäminen. Osaamisen johtamiseen kuuluukin kokonaisuutena ohjata ja kontrolloida kaikkea tietotaitoa ja kokemusta, mikä on jo olemassa, hankittavissa ja muutettavissa.

 

Jotta osaamisen kehittäminen olisi tuloksellista ja vaikuttavaa sen tulee olla tulevaisuuteen tähtäävää suunnitelmallista kehittämistä ja osaamisen ylläpitämistä. Pelkkä osaamisen kehittäminen ei riitä, samalla tulisi kehittää kulttuuria ja ilmapiiriä sekä johtamista ja organisaation järjestelmiä. Lisäksi on tärkeää huolehtia työhyvinvoinnista ja motivaation säilymisestä.

Osaamisen johtaminen sisältää:

• osaamistarpeiden selvittämistä: Mitä osaamista tarvitaan, että pääsemme yksikön omiin ja koko organisaation tavoitteisiin.
• ydinosaamisen tunnistamista: mikä on kaikkein tärkein osaaminen?
• olemassa olevan osaamisen selvittämistä ja osaamispuutteiden tunnistamista
• puuttuvan osaamisen hankkimisstrategian luomista ja perusosaamisen kehittämistä
• osaamisen hallintaa, jakamista ja hyödyntämistä.

 

Osaamisen johtaminen voidaan jakaa:

1)    Työympäristöön liittyviä tekijöitä ovat mm.  ilmapiirin, kulttuurin ja yhteistyön merkitykset. 

2)    Työntekijään liittyviä tekijöitä ovat mm. myötävaikuttavat ominaisuudet, kuten työhön sitoutuminen, vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot sekä muutosvalmius ja priorisointikyky ja tietotaito.

3)    Esimieheen liittyvät tekijät koostuvat lähiesimiehen myötävaikuttavista ominaisuuksista, tehtävistä, vuorovaikutusosaamisesta ja johtamisosaamisesta. 

4)    Osaamisen johtamisen hallinta koostuu osaamista edistävistä menetelmistä, osaamisen johtamisen haasteista ja osaamisen johtamisen tavoitteista.

 

Yksikköön muuttaa tulevalla viikolla 9  uutta asiakasta ja saman verran henkilökuntaa. Tässä hetkessä perehdytyksellä tulee olemaan suuri merkitys.  On tärkeää saada uudelle henkilökunnalle ymmärrys meidän organisaation toimintaa määrittävistä asioista mm.

Missio eli teemme töitä jotta jokainen ihminen voi tuntea, että häntä on kuunnellaan ja hän saa osallistua. Häntä on kohdeltu kunnioituksella ja lämmöllä. Häntä on kannustettu itsenäisyyteen. Hänen olonsa on turvallinen ja hänen elämänlaatunsa on parantunut.

Arvot: Osaaminen, sitoutuminen ja välittäminen. Ne ohjaavat kaikkea tekemistämme ja suhtautumista toinen toisiimme ja asukkaisiimme. Arvot luovat meille pohjan toimia yhteisten normien mukaisesti ja valmiuden kehittyä yhä paremmaksi.

Visio ”vahvistamassa ihmistä”, jonka eteen teemme joka päivä työtä.

Organisaation strategia perustuu muutos matkaan jonka tavoitteena on toimintakulttuurin muuttaminen ja toimintamallien päivittäminen. Vuoden 2025 teemana on Kohti kotia. 

Tässä hetkessä nykyisen henkilökunnan osaamisen ymmärtäminen helpottaa omaa esimiestyötä. On helpompaa lähteä suunnittelemaan käytänteiden perehdyttämistä, kun on ymmärrys miten meidän arki toimii. Onnekseni meidän organisaatiolla on olemassa pitkälle viety digitaalinen perehdytysmateriaali johon henkilökunta tutustuu itsenäisesti. Eli kenenkään meistä ei tarvitse jokaista asiaa puhua auki vaan työntekijöiden omalle vastuulle asioihin perehtyminen ja meidän tehtävä on olla pelinä eli vastailla kysymyksiin jotka herää materiaaliin tutustumisen myötä.

Edessä tulee olemaan paljon keskusteluja, yhdessä pähkäilyä ja ymmärryksen löytämistä. Tarvitaan kyky sopeutua ja joustaa. Meidän tehtävä on kuitenkin keskittyä luomaan asiakkaille turvallinen ja strukturoitu arki. Muutos on iso koko yhteisölle niin meille työntekijöille, mutta ennen kaikkea kaikille niille jotka asuvat meidän hoitokodissa. Heillä jokaiselle on omat rajoitteet ja erityispiirteet. Useammalla heistä on vaikeus ymmärtää asioita minkä vuoksi meidän tulee löytää yhtenäinen linja toimia ja kehittä omaa osaamista niin, että voimme luoda heille kodin, jossa on hyvä elää.    

 

 

Elämä ei ole odottamista,

toivomista ja haaveilemista,

se on tekemistä, olemista

ja joksikin tulemista.

Se on sitä mitä aiot tehdä

sen jälkeen kun olet lukenut tämän.

— Mike Dooley -

Miten olen päätynyt nykyisiin tehtäviini asiantuntijaksi, ohjaajaksi, vaikuttajaksi, esihenkilöksi?

 

Toimin tällä hetkellä yksikön johtajana kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yksikössä jossa pian 18 asukaspaikkaa. Teen työtä joka haastaa ja innostaa minua ihan joka päivä. No toki välillä myös ärsyttää ja kiukuttaa. 

Tieni yksikön johtajaksi on pitänyt sisällään monta erilaista kokemusta esimiehistä ja myös halu tulla itse esimieheksi, joka kuuntelee ja kannustaa sekä ymmärtää arjen työn haasteet.

Ajaudun oman yksikön johtajaksi periaatteessa vahingossa. Olin kyseisessä yksikössä sairaanhoitajana ja tiimivastaavana kolmen eri esimiehen alaisuudessa. Hakeudun tähän yksikköön syksyllä 2018 töihin vain tehdäkseni keikkatyötä. Yksikössä tapahtui isoja muutoksia kesällä 2021 ja minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa yksikkö johdettavaksi. Ajatus oli viipyä vain hetki, mutta miten kävikään. 

  

Oma esikuva hyvästä asiantuntijasta tulee lapsuudesta. Minulla oli aivan ihana päiväkodin lastentarhanopettaja, joka johti meidän ryhmää määrätietoisesti, mutta luovien sekä ymmärtäen meidän yksiköllisyyden ja tavan toimia ryhmässä. Lapsuudesta on jäänyt mieleen myös erityisesti koulujen rehtorit. Osa heistä oli vaikeasti lähestyttäviä ja etäisiä, mutta joukossa oli myös niitä jotka ns. jalkautuvat meidän lasten ja nuorten pariin. Heitä oli helppo lähestyä ja kertoa huolensa. Kokemus, että tuli kuulluksi oli jo tuolloin tärkeä ja merkityksellinen.  

Työelämässä olen kohdannut joukon kovin erilaisia esimiehiä ja osa heistä ovat olleet vastakohtia itselleni. Ja osan kanssa on jopa ollut vaikeaa löytää yhteisymmärrystä mikä henkilökohtaisesti on ollut melkoinen solmukohta.  Nämä kokemukset varmasti vaikuttavat tapaani tehdä esimiestyötä. En halua olla ns. ”pömpeli-johtaja” vaan esihenkilö joka on helposti lähestyttävä ja joka ymmärtää sekä kuulee työntekijän työhön liittyvät huolet.  Nykyinen esihenkilöni on myös taitava työssään ja olen oppinut häneltä paljon. Ja koen, että minulla on peili jonka kautta on lupa työstää omia kokemuksia ja tapaani tehdä esimiestyötä.  

Olen kasvanut perheessä jossa on paljon tehty yhdistystyötä ja olimme osallisia erilaisissa yhteisöissä. Talkootyön tekeminen ja yhteisöntuki ovat aina olleet osa minua. Myös vastuu omasta tekemisestä ja toisten huomioimisesta on ollut osa minun kasvukulttuuria. ”Kylä kasvattaa” on ollut ajatus jonka suojassa olen saanut kasvaa aikuiseksi. Tämä on ehkä kasvattanut minun ”sisäistä yrittäjyyttä” ja tapani tehdä töitä ja johtaa sitä pohjautuu ajatukseen: Me yhdessä teemme ja viemme tätä yksikköä eteenpäin. Meillä on yhteinen tavoite ja päämäärä.  

Opiskellessani en ole tietoisesti valinnut mitään kursseja ajatelleen niistä olevan hyöty tulevaisuudessa johtajan työssä. Mutta harrastusten myötä olen ollut mukana monessa seurojen tai yhdistysten hallituksissa mm. 4H yhdistyksen puheenjohtaja, kyläyhdistyksen sihteeri ja puheenjohtaja, oppilaskunnan jäsen, vanhempain yhdistyksen jäsen ja  uimaseuran uimakoulu vastaava. Vuosien varrella olen opiskellut monenlaista mm. uimaopettajaksi, rippikoulun ryhmän johtajaksi, terveysliikunnan ohjaajaksi,  SPR:n ensiapupäivystäjäksi ja vapaaehtoiseksi etsijäksi. Nämä kaikki ovat tehtävät ovat olleet osa matkaani esimieheksi. Jokaisesta opiskelusta on jäänyt jotain mukaan. Olen saanut vastuuta ja sitä kautta uskaltanut johtaa eri toimintoja. Näistä kaikesta on syntynyt tapa tehdä esimiestyötä ja olla myös työyhteisön jäsen. 

Työelämässä olen päässyt tekemään vastuullisia tehtäviä ja se jos joku on innostanut minua. Vastuun myötä myös kiinnostus henkilöstö johtamista kohtaan on kasvanut. Kun minulla vuonna 2006 todettiin kuulon alenema molemmissa korvissa jouduin pysähtymään ja katsomaan asioita uudelleen. Kuulo  alkoi vähitellen heikkenemään ja vaikeutti selviytymistä työelämässä tuli eteen tilanne, jossa minun piti miettiä keinoja joilla voisin pärjätä työelämässä kuulovamman kanssa. Tässä vaiheessa jouduin pohtimaan ammatinvaihtoa tai lisäkoulutusta. Päädyin opiskelemaan Savonia Ammattikorkeakouluun Sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista. Nämä opiskelut halusin aloittaa, koska minulla oli jo vankka terveydenhuollon koulutus ja työkokemus. Lisäksi pidän tärkeänä kehittää itseni ja tarkastella eri prosesseja. Kiinnostus kehittää toimintaa ja helpottaa arjen sujuvuutta oli myös yksi motivaation lähde. 

Työelämän näkökulmasta on noussut kaksi prosessia joihin halua syventää osaamistani eli rekrytointi/perehdytys prosessi ja palveluprosessin johtaminen eli hoitotyön hyvät käytänteet. Olen tietysti nyt hyvässä asemassa, kun minulla on hyvä työyhteisö tukena ja oivat puitteen lähteä työstämään näitä arkeen niin tiiviisti liittyviä prosesseja.  

 

Onnistumiset yksikön esimiehenä siivittävät itsensä kehittämisen tarvetta. Onnistumisia tulee usein arjen tasolla. Mutta merkittävin kokemus lienee tässä hetkessä se, että olen saanut henkilökunnan sitoutumaan yksikköön ja he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Meidän konsernissa mitataan henkilökunnan tyytyväisyyttä yksikkö ja konsernitasolla. Vuonna 2021 olimme reilusti pakkasen puolella. Marraskuussa 2024 julkaistussa NPS tuloksissa yksikön NPS 92 ja konserni NPS 85. Myös oman esimiehen tuki on tärkeä osa arjen johtamista. Kun on mahdollisuus peilata omia ajatuksia löytää ymmärryksen siihen, että on oikealla tiellä. Oikeastaan ensimmäistä kertaa suht pitkän työurani aikana olen tilanteessa, että saan myös positiivista palautetta omasta työstäni esimiestasolta. Se luo turvallisuutta, mutta myös halua kehittyä ja vahvistaa omaa osaamista.

Omassa esimiestyössäni koen tärkeäksi viikko tasolla yhteiset palaverit yksikössä ja työntekijöiltä saadun palautteen. Myös vuorovaikutus ja keskustelua asukkaiden kanssa yksikössä tuovat työhön syvyyttä.  Elämme yksikössä muutosta minkä vuoksi on tärkeää olla koko ajan kuulolla. Yhteiset sopimukset ja asioista tiedottaminen korostuu arjessa. Yhteisen ymmärryksen luominen ja työntekijöiden mukaan ottaminen asioiden päättämiseen ja järjestämiseen on tärkeää.

Tavoitteena on ylläpitää työyhteisössä hyvä vastuullinen toiminta ja sujuvaa arkea. Esimiestyön näkökulmasta tavoitteena on saada aikaa kehittää yksikön arkea niin, että jokaiselle työntekijälle löytyy riittävästi haasteita ja mahdollisuus kehittyä työssään. Vastuualueiden jakaminen ja niihin riittävän resurssin löytäminen esim. laatuvastuu, ravitsemusvastuu jne. Myös mahdollisuus kehittää arjen toimintoja niin, että jokaisella on sama ymmärrys eri prosesseista esim. LEANin kautta eri tuotteiden säilytys ja tilauskäytännöt = päästä pois turhasta varastoinnista. Hyödyntää olemassa olevat tilat mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi saada hoitokodin arki sujumaan niin, että asiakkaiden virikkeet sekä yksikön ulkopuoliset toiminnot sujuvat jouhevasti.

Toivekuvana/haaveena voisi pitää, että tämä muutos jota elämme yksikössä etenee niin, että olemassa oleva henkilökunta ja uusi henkilökunta löytää toimivan yhteistyön ja saamme aikaan sujuvan arjen. Yksikön toiminta vakiintuu arjen, mutta myös talouden näkökulmasta. Esimiehenä saan ympärilleni työyhteisön joka sitoutuu hoitotyöhön ja uskaltaa toimia myös itseohjautuvasti.

 

Vahvuudet: motivaatio, avoimuus ja halu kehittyä ihmisenä ja esimiehenä <3

                                            Näihin ajatuksiin on hyvä päättää työviikko <3

Vastuullisuus, mitä se on meillä töissä kehitysvammaisten hoitokodissa

 

Vastuullisuus

On mielenkiintoinen ja paljon esillä oleva asia. Me olemme täällä hoitokodilla päivittäin vastuussa meillä asuvien kehitysvammaisten omannäköisen, täyden elämän mahdollistamisesta. Käytännössä siis asukkaan hyvinvoinnista, hoivasta, tuesta, ohjaamisesta ja ravitsemuksesta. Heidän kanssaan työskenteleminen tarkoittaa, että kaiken, mitä teemme, on oltava vastuullista. Meidän on oltava meitä kohtaan osoitetun luottamuksen arvoisia.

 

Vastuullisuus tarkoittaa myös arkisia tekoja työntekijöidemme hyvien työolojen ja asukkaidemme elämänlaadun puolesta. Vastuullisuus pitää sisällään kouluttamista, kierrättämistä, ympäristön kannalta ja sosiaalisesti kestäviä hankintapäätöksiä, palveluiden kehittämistä. Myös arjessa tapahtuvaa omavalvontaa sekä lakien, toimilupien ja säädösten noudattamista, läpinäkyvyyttä kaikessa mitä teemme - ja tietenkin arvojemme osaaminen, sitoutuminen, välittäminen. Eettiset toiminnan periaatteet on toimintamme perusta.  

 

Meillä tavoitellaan aktiivisesti tällä hetkellä mm. ruokahävikin määrän pienenemistä.  Panostamme kierrätykseen sekä lajitteluun ja näin vähennämme jätteiden määrää. 

Valmennamme työntekijöitä havaitsemaan, mihin voi itse omassa työssään vaikuttaa. Meidän arjessa on tärkeä nähdä asioita, uskaltaa puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Pienikin epäkohta voi muuttua vakavaksi, jollei siihen puututa. 

5K-palautesääntömme (kuuntele, kehu, kiitä, kannusta ja korjaa) muistuttaa, että palaute on lahja – vaikka se joskus kirpaiseekin. Meillä puuttuminen on välittämistä.

 

Tavoitteena on vahvistaa ihmisiä. Jokaisella kotimme asukkaalla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja osalliseksi. Saada kannustavaa ja lämmintä sekä tasapuolista kohtelua. Tätä kaikki on perusta turvallisuuden ja elämänhallinnan tunteelle.

Kohtaaminen kerrallaan kohti toimivaa ja turvallista asiakkaan näköistä arkea <3